Uutiset

Pikkuinen Malta on EU:n uusi puheenjohtajamaa – Onko kiertävällä vuorolla enää mitään väliä?

Sunnuntaina pienestä Välimeren saarivaltiosta Maltasta tuli Euroopan unionin uusi puheenjohtajamaa. Maltan asukasluku on vajaat 430 000, ja se on pienin maa koskaan hoitamaan kiertävän puheenjohtajan tehtävää. Euroopan unionin väkiluvusta Maltan osuus on 0,1 prosenttia.

Jäsenmaan puheenjohtajakausi kestää puoli vuotta. Maltan puheenjohtajakaudelle on määrä ajoittua esimerkiksi Britannian virallinen ilmoitus brexitistä. Kauden aikana koittavat myös Ranskan presidentinvaalit ja Hollannin parlamenttivaalit.

Malta on kertonut omiksi prioriteeteikseen muuttoliikkeen, turvallisuuden, sisämarkkinat, sosiaaliasiat, naapuruuspolitiikan ja merenkulkuun liittyvät asiat, uutisoi Times of Malta.

EU-maiden kiertävällä puheenjohtajuudella ei kuitenkaan enää nykyään ole suurta merkitystä, arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen tutkijatohtori Timo Miettinen.

Syynä tähän on Miettisen mukaan vuonna 2009 voimaan astunut Lissabonin sopimus, jonka myötä Eurooppa-neuvostolla on pysyvä puheenjohtaja. Lisäksi EU:lla on yhteinen ulkopolitiikan korkea edustaja, joka ei ole sidottu puheenjohtajamaahan.

– Se [kiertävä puheenjohtajuus] on enemmän käytännönläheinen ja liittyy siihen, että maa saa vähän enemmän mediatilaa, Miettinen sanoo.

Hän sanoo, että EU:n lainsäädäntötyöhön Maltalla ei puheenjohtajana ole kovin suurta vaikutusta.

– Vaikka lait menevätkin Eurooppa-neuvostoon, sielläkin puheenjohtajamaan merkitys on vähäisempi.

Brexit-neuvotteluihinkaan Malta tuskin pääsee kovin voimakkaasti vaikuttamaan.

– Britannia aloittaa neuvottelut todennäköisesti komission kanssa, ja komissio on EU:n taholta se, jonka kanssa Britannia on yhteydessä, Miettinen sanoo.

Onko kiertävä puheenjohtajamaavuoro täysin vanhentunut käytäntö EU:ssa? Miettinen arvioi, että EU tulisi toimeen ilmankin.

– Tietysti siinä on ajatuksena se, että kaikki valta unionissa ei ole pelkästään Brysselissä, hän sanoo.

Jäsenmaan puheenjohtajakaudella on nykyään ennen kaikkea symbolista arvoa, Miettinen arvioi. Hän sanoo, että kiertävä puheenjohtajuus tukee käsitystä siitä, että EU on pikemminkin valtioliitto kuin liittovaltio.

– EU:ssa vallankäyttö ei ole pelkkää lainsäädäntötyötä. Usein vallankäyttö on sitä, että saadaan nostettua tiettyjä asioita agendalle. Puheenjohtajamaa saa usein enemmän julkisuutta ja toimii jossain määrin enemmän EU:n kasvoina, hän sanoo.

Yksi keskeinen asia, jossa Malta saa näkyvyyttä, on helmikuun alkuun kaavailtu jäsenmaiden päämiesten huippukokous. Maltalla järjestettävän kokouksen on määrä jatkaa perinnettä, joka alkoi viime syyskuussa Bratislavassa Slovakiassa. Silloin jäsenvaltioiden johto pui brexit-äänestystulosta ilman Britannian edustusta.

Suomen on seuraavan kerran määrä olla Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun vuonna 2019. LM-HäSa