fbpx
Uutiset

Pilvenpiirtäjä ja Paasikiventien siirto herättivät vastalauseita

Vaikka pilvenpiirtäjä-hotellin rakentamisesta Vanajaveden rantaan Hämeenlinnan uimahallin viereen ei ole vielä mustaa valkoisella, kaupunkilaiset vastustivat jo pelkkää ajatusta torstaisessa Etelärannan rakentamisesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

– Olisin hirveän varovainen tuollaisten tornitalojen rakentamisessa. Kestäisin rannassa vaikka Aulangon kokoisen hotellin, mutta en tornitaloa! totesi keskikaupungin asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Mattelmäki.

Arkkitehtitoimisto Inter-Arch oy:n vasta valmistuneessa ensimmäisessä konseptiluonnoksessa esiintyy yli kymmenkerroksinen rakennus uimahallin itäpuolella, linjassa Sibeliuksenkadun kanssa. Arkkitehti, SAFA Kalle Soini kertoo, että kaupungilta on tullut toive huomiota herättävästä maamerkistä, joka toimisi kaupungin käyntikorttina.

Osa yleisöstä oli huolissaan siitä, että korkea torni kilpailisi huomiosta kirkontornin kanssa. Yksi yleisön ehdotus oli, että pilvenpiirtäjää siirrettäisiin lähemmäs Paasikiventien siltaa.

Linja-autoasema kysymysmerkki

Kaikkinensa aikeet Paasikiventien siirtämisestä rantaan suunniteltujen uusien asuinkerrostalojen tieltä saivat ilmoille monia tuohtuneita kommentteja.

Yksi tulistuneista oli Paasikiventien varrella asuva Veikko Karmala.

– Jos tie tuodaan ihan ikkunoiden alle ja uudet talot tulevat nykyisten eteen, ei kiitoksia! Ei koko ajan pitäisi juosta vain rahan perässä. Jätetään kaupunkiin sentään vähän viheralueita, Karmala lausui ja sai raikuvat aplodit.

Liisa Vartiainen kannatti linja-autoasemarakennuksen peruskorjausta, kun taas osa asukkaista näkisi sen tilalla parkkitalon.

– Veikkaisin, että linja-autoaseman alle tehty parkkitalo tulisi puolet halvemmaksi kuin torin alle suunniteltu, Timo Mattelmäki totesi.

Eteläranta oy:n toimitusjohtaja Leena Kähkönen muistutti, että tekeillä on jo selvitys linja-autoaseman tulevasta käytöstä. Lisäksi rakennuksen kuntokartoitus päivitetään.

– Kaupunki miettii sitten yhdessä Museoviraston kanssa sen tulevaisuutta.

Tutkimukset vasta alkamassa

Eteläkadulla niin sanotussa Postin talossa asuva rouva halusi tietää, miten taataan, että hänellä säilyy järvinäköala.

– En uskalla sitä taata, että järvinäköala säilyy jokaisessa asunnossa, josta se nyt on, Kähkönen vastasi.

– Järvinäkymiä säilyy katuja pitkin ja rakennusmassojen välissä, lupasi arkkitehti, SAFA Santtu Rohsten.

Kesät Kantolanniemen siirtolapuutarhassa asuva Lassi Kopra vastusti suunnitelmissa näkyvää, uimahallilta Kantolanniemeen vievää siltaa.

Yleisöä puhuttivat myös tulevat liikenne- ja parkkipaikkajärjestelyt sekä sade- ja hulevesien huomioiminen tulevassa rakentamisessa. Kaatosateella kun linja-autoaseman seudulle muodostuu helposti syviä lätäköitä.

Perussuomalaisten valtuutettu Lulu Riikonen toppuutteli hanketta ja kaipasi tutkimuksia Etelärannan sosiaalisista, ympäristöllisistä ja taloudellisista vaikutuksista.

– Malttia, malttia! Vielä ei ole tehty edes maaperätutkimuksia eikä tiedetä, mitä kaikkea Vanajaveden sedimenteistä löytyy, Riikonen innostui.

Kähkönen lupasi, että nyt on “suurten tutkimusten” aika.

– Jos maaperä on saastunutta kohdasta, johon on ajateltu rakentaa, konseptia voidaan muuttaa siltä osin.

Yleisöstä heitettiin myös oleellinen kysymys luvatuista uudenlaisista rahoitusratkaisuista Etelärannan toteuttamiseksi.

– Omanlaista rahastomallia olemme kehittämässä. Tällaista ei ole koko Pohjoismaissa. Keräämme tietoa ulkomaisista rahastoista. Pyrimme saamaan sijoittajia, jolloin pystyisimme poistamaan kaupungin rahoituksen, toimitusjohtaja Leena Kähkönen kertoi. (HäSa)

Menot