Uutiset

Pilviä suuren voitonjuhlan yllä

Hämeenlinna 9.5.2005

Moskova, koko Venäjä, juhlii tänään toisen maailmansodan päättymistä. 60 vuotta sitten aseet vaikenivat, natsihallinto oli lyöty ja Eurooppa – varsinkin massiivisten ilmapommitusten runtelema Saksa -oli raunioina. Sodan, jossa kymmenet miljoonat siviilit ja sotilaat menettivät henkensä, inhimillistä kärsimystä ei voi sanoin kuvata.

Voitonpäivän juhlinta ja sodan päättyminen ovat repineet auki vanhoja haavoja. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska ei toisesta maailmansodastakaan ole yhtä ja ainoata oikeaksi sovittua tulkintaa. Päälinja oli kuitenkin selvä jo taistelujen tauotessa 9.5.1945: Euroopassa länsiliittoutuneet ja Neuvostoliitto kukistivat Adolf Hitlerin johdolla rakennetun saksalaisen hirmuhallinnon.

Kiistely tapahtumien yksityiskohdista jatkuu. Moskovan voitonjuhlia varjosti ajoittain kipakka sananvaihto Baltian maiden kohtalosta toisen maailmansodan myrskyissä. Baltian maat vaativat EU:n ja Yhdysvaltojen tuella, että Venäjän pitää tunnustaa maiden miehitys laittomaksi.

Presidentti Vladimir Putin vastasi Virolle, Latvialle ja Liettualle, ettei Venäjän tarvitse enää pahoitella Baltian maiden ”murhenäytelmää”. Putin korosti Neuvostoliiton korkeimman johdon tuominneen miehitykset jo vuonna 1989, mikä pitää paikkansa. Putin ilmeisesti halusi korostaa, että Neuvostoliiton asia oli pahoitella Neuvostoliiton virheitä.

Baltian maat saattavat ymmärtää Putinin puhetta. Venäjän EU-erityisedustaja Sergei Jastrzembski esitti kuitenkin jo ennen Putinia tulkinnan, joka kouhuttaa Viroa, Latviaa ja Liettuaa. Jastrzembskin mukaan Neuvostoliitto ei miehittänyt Baltian maita, koska alueella ei taisteltu. Baltian maista tuli osa Neuvostoliittoa yhteisestä sopimuksesta, hän julisti.

Varsinkaan toisen maailmansodan tulkinnoissa ei pitäisi juuttua sanoihin. Tärkeintä on lopulta vain se, mitä tapahtui. Venäjä ei voi pullikoida sitä tosiasiaa vastaan, että Neuvostoliitto toisen maailmansodan alussa miehitti – vieläpä Saksan kanssa sopimalla – Baltian maat. Miehitysmaiden listalla oli myös Suomi, mutta Talvisodan ihme teki tyhjäksi Stalinin valloitusaikeet.

Puna-armeija kyllä vapautti sodan kuluessa Viron, Latvian ja Liettuan saksalaisjoukoista, mutta aina vuoteen 1991 asti Baltian maissa oli kommunistihallinto: saksalaista diktatuuria seurasi venäläinen diktatuuri.

Voitonpäivän juhlintaan on kaikesta huolimatta aihetta, eikä venäläisten uhrauksia Saksan kukistamisessa pidä vähätellä. Neuvostoliitto oli natsivallan lyömisessä johtavia valtioita siinä missä Britannia ja Yhdysvallatkin.

Tasavallan presidentin Tarja Halosen paikka on voitonjuhlissa, vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa on monta äärimmäisen synkkää ja suomalaisille katkeraa lukua. Voitto Saksasta kylvi sittenkin vapauden ihanteen koko Eurooppaan. Kuitenkin vasta 1990-luvulla itäinen Eurooppa ja tietyissä rajoissa myös Neuvostoliitto pääsivät nauttimaan aidosta vapaudesta.

Neuvostoliitto oli natsivallan lyömisessä johtavia valtioita siinä missä Britannia ja Yhdysvallatkin.