Uutiset

Pimeys uhkaa muuttua uhanalaiseksi

Mainosvalot, liiketilojen valot ja pihavalot. Katuvalot, liikennevalot ja ajovalot. Päälle päätteeksi tähän vuodenaikaan vielä jouluvalot.

Kaupunki tulvii valoa, mutta harva pitää sitä ongelmana saati sitten saasteena. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Jari Lyytimäen mukaan valosaaste onkin pimentoon jäänyt ongelma.

– Tärkeyteensä nähden se on aliarvostettu, Lyytimäki sanoo.

Valosaasteeksi käsitetään keinovalaistus, joka ei ole välttämätöntä ihmisten tai omaisuuden turvallisuuden kannalta, ja joka on tarpeettoman voimakasta.

– En väitä, että valosaaste olisi ilmastonmuutoksen kaltainen megaongelma, mutta toisaalta se myös vaikuttaa tähän suurempaan ongelmaan, Lyytimäki jatkaa.

Pimeys on vähitellen muuttumassa uhanalaiseksi. On arvioitu, että jopa 95 prosenttia eurooppalaisista ei näe täysin pimeää taivasta enää lainkaan. Lyytimäen mukaan ongelma on todellinen, sillä jatkuva altistuminen valolle voi vaikuttaa ihmisten terveyteen.

– On jonkin verran viitteitä, että se vaikuttaa esimerkiksi hormonieritykseen ja sitä kautta saa aikaan fyysisiä vaikutuksia, hän kertoo.

Vielä suurempi ongelma on se, että valo pitää ihmisen elimistön jatkuvassa vireystilassa. Pimeyden vähentyminen heikentää ihmisen mahdollisuutta normaaleihin lepojaksoihin.

– Valosaaste lisää ihmisiin kohdistuvaa ympäristökuormitusta ja estää rauhoittumasta, Lyytimäki summaa.

Yöllinen Eurooppa on valoisa

Yöllinen satelliittikuva Euroopasta näyttää, että valaisemattomat kolkat ovat harvassa. Esimerkiksi Iso-Britannia hohtaa kartalla yhtenä valtavana länttinä.

Suomesta erottuvat etenkin pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere, mutta edellisten muodostaman kolmion keskeltä voi erottaa täplän, joka lienee Hämeenlinna.

Toimialajohtaja Jouko Kettunen Hämeenlinnan kaupungin teknisestä virastosta kertoo, että turhan valaistuksen ongelma on kaupungissa huomioitu ja siihen yritetään vaikuttaa.

– Esimerkiksi julkisivuvalaistusta on koitettu suunnata niin, että se osoittaa tiiviisti julkisivuihin ja katuvalaisimet ovat sentyyppisiä, etteivät ne ylöspäin juurikaan valaise, Kettunen listaa.

Kovin paljon valosaasteen kertymiseen on Kettusen mukaan vaikeaa vaikuttaa, sillä kyse on kuitenkin myös ihmisten turvallisuudesta ja viihtyvyydestä kaupungissa.

Tutkija Lyytimäki huomauttaakin, ettei valosaasteen vähentäminen merkitse kaupunkien pimentämistä kokonaan tai paluuta päreiden valaisemiin pirtteihin. Kyse on pelkästään hukkavalon minimoinnista.

– Aika paljon ongelmaa pystytään pienentämään sillä, että valo suunnataan tarkasti siihen tiettyyn kohteeseen ja käytetään oikeantehoisia valoja, Lyytimäki sanoo.

Valosaaste kiihdyttää ilmastonmuutosta

Terveydellisten vaikutusten lisäksi ylimääräinen valaistus lisää energiankulutusta. Sitä kautta selittyy Lyytimäen viittaama yhteys valosaasteen ja ilmastonmuutoksen välillä.

– Valoenergiaa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja siinä syntyy hiilidioksidia, sekä muita kasvihuonekaasuja. Sitä kautta tarpeettomasta valaistuksesta eroon pääsy auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, Lyytimäki selventää.

Valaistukseen käytettävä energiamäärä on kasvanut valtavasti ja kasvaa edelleen. Joidenkin arvioiden mukaan vuosittain turhan valaistuksen mukana syydetään taivaalle miljardien eurojen arvosta energiaa.

Esimerkiksi palvelusektorin käyttämästä sähköstä noin neljännes kului 1990-luvun lopulla valaistukseen.

Lyytimäki asettaakin toivonsa siihen, että energian hinnannousu kiinnittäisi enemmän huomiota valaistuksen käyttöön vain siellä, missä se on tarpeellista.

– Lisäksi on aika vaikeaa rahassa arvioida, mikä on sen hinta, että kaupungeissa ei tähtitaivas näy enää kunnolla, hän huomauttaa.

Eniten ja pisimpään valosaasteesta ovatkin purnanneet taivaankappaleiden tarkastelusta kiinnostuneet ihmiset. Tähtiharrastajaksi tunnustautuva toimialajohtaja Kettunen tietää hyvin, että kaupungin suunnasta ei kannata taivaalle tähyillä.

– Ei sieltä paljon mitään näe, hän hymähtää.

Kaupunkikuva säätelee valaistusta

Joissain maissa valosaasteen kimppuun on käyty lainsäädännön keinoin. Esimerkiksi Tsekissä ja Espanjassa Katalonian alueella suojellaan ympäristöä laeilla liialliselta valosaasteelta.

Suomessa asiaa käsitellään ympäristönsuojelulaissa, jossa valo määritellään yhdeksi mahdolliseksi ympäristöä pilaavaksi tekijäksi.

Hämeenlinnan kaupunki keskittyy säätelemään valaistusta kaupunkikuvallisista lähtökohdista käsin.

Tämä on otettu huomioon Kettusen mukaan myös jouluvalojen suunnittelussa.

– Jouluvaloista on haluttu hiukan hämärät ja juhlavat, ei missään nimessä mitään räikeitä, Kettunen kertoo.

– Niillä on haluttu luoda juhlavaa henkeä vanhan kaupungin sydämeen ja tunnelmallisuutta. Kauppojen ikkunoissa sitä kaupallisuutta on jo tarpeeksi, hän jatkaa.

Lyytimäki huomauttaa, että Suomessa jouluvalot eivät ole samanlainen ongelma kuin esimerkiksi Yhdysvaltain omakotialueilla, jossa talojen valaiseminen on suoranaista kilpavarustelua.

Silti hän kehottaa huomaavaisuuteen ja harkintaan valoilla koristelussa joulun aikaan.

– Kyllä varmasti itsekin jonkinlaiset jouluvalot laitan, mutta ne lienevät tällaista perinteistä ja suhteellisen vaatimatonta mallia, Lyytimäki naurahtaa. (HäSa)

Teresa Kauppila

Päivän lehti

19.1.2020