Uutiset

Pipo päähän ja äänestämään?

Kun oikeusministeriössä yritetään vedota nuoriin, markkinoidaan äänestämistä kynin, pipoin ja lasinalusin. Yritys kai sekin, mutta miljoonan euron arvoisen kampanjan soisi olevan oikeasti hieman lähempänä nuorten todellista elämää.

Oheiskrääsää paremmin voisi tehota vaikkapa se, että nuoria koskettavat asiat otettaisiin näkyvämmin esille vaalikeskustelussa. Erilaisia keskustelutilaisuuksia viedään kyllä innokkaasti oppilaitoksiin, mutta esimerkiksi television vaalitenttejä katsoessa ei ihmetytä, ettei politiikka nuoria liikuta.

Samoja asioita jauhetaan lähetyksestä toiseen: kun yhdellä kanavalla on ensin ruodittu verotusta, Natoa ja työllisyystilannetta, ollaan viikon päästä toisella kanavalla samojen asioiden kimpussa. Tärkeitä asioita, mutta luulisi yleisön lisäksi keskustelijoidenkin kyllästyvän.

Vanhakantaisen ja tehottomaksi nähdyn puoluepolitiikan sijaan nykynuoret ovat kiinnostuneempia toiminnasta erilaisissa yhdeiskunnallisissa liikkeissä. Äänestämättä jättäminen valitettavasti on varsin tehoton protesti – nukkuvien puolueella kun ei vieläkään ole eduskunnassa vaikutusvaltaa.

Akavan opiskelijavaltuuskunta kampanjoi paremman äänestysaktiivisuuden puolesta opiskelijoille suunnatulla tehokkaalla ja selkeästi artikuloidulla viestillä: ”Äänestä, tai eläkeläinen äänestää puolestasi.”

Kerkeimmät ovat kummastelleet kampanjan johtoajatusta nuorten ja eläkeläisten vastakkainasettelusta. Ajatus on ilmaistu kärjistetysti, mutta jonkinlainen järki siitä silti löytyy.

Kansanedustajan kiinnostuksenkohteisiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ikä. Kuitenkaan ajatusta siitä, että nuori tuntee parhaiten nuorten asiat, ei varmasti voi kiistää.

Eri kampanjoilla riittää työsarkaa, sillä alle kolmekymppisistä vain noin puolet äänesti viime eduskuntavaaleissa.

Eduskunnan pitäisi olla edustava otos kansasta, jolloin jokaisella ryhmällä olisi oma puolestapuhujansa. Politiikkaan kaivattaisiinkin enemmän muunlaisia nuoria kuin kravatti kaulassa syntyneitä poliittisia broilereita.

Kaikki kunnia toki myös näiden aktiivisten nuorten osanotolle, ilman heitä eduskunnan keski-ikä olisi varmasti jopa nykyistä 52 ikävuotta korkeampi.

Tällä hetkellä eduskunta taitaa olla edustava otos aktiivisesti äänestävistä ihmisistä. Korkein äänestysprosentti nimittäin on viiden-kuudenkympin ikään varttuneilla kansalaisilla.

Keskimääräinen valtiopäiväkokemus kansanedustajillamme on yksitoista vuotta. Kokemuksen tuomaa voimaa ei pidä vähätellä, mutta vanhan sanonnan mukaan uudet luudat voisivat lakaista kuluneita näppärämmin.

Hieman kärjistetysti voisi myös kysyä: onko oikein, että huomisen Suomesta päättävät eilisen vaikuttajat?

teresa.kauppila@hameensanomat.fi