Uutiset

Pistäytymiskaupunki täynnä kuolleita kulmia

Turha kuvitella, että luonnonkauneus olisi Hämeenlinnan tärkein matkailuvaltti. Hah! Mikä on Kanta-Hämeen vetovoimaisin kohde? Entä Hämeenlinnan?

Haaga-instituutin ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö, yliopettaja ja yritysten neuvonantaja V.A. Heikkinen tarkastelee työkseen muun muassa matkailu- ja ravintolatrendejä ja asiakasvirtojen liikkumista. Hänen mukaansa Hämeenlinnan seudun paras ihmismassamagneetti on Janakkalan Linnatuuli.

Hämeenlinnassa väkeä puolestaan houkuttelevat Tiiriön marketit. Niissä ihmiset käyvät latomassa brändejä kärryihin.

– Hämeenlinna on pistäytymispaikka, mökkiläisten kaljanostopaikka. Imureita ovat myös puutarhamyymälät ja rautakaupat. Ei kylpylää pitäisi Aulangolle rakentaa, vaan Tiiriön markettien parkkipaikalle, Heikkinen hymähtää.

Hämeenlinnan seutu kiinnostaa Heikkistä paitsi ammatti-, myös henkilökohtaisista syistä: hän asuu Janakkalan Turengissa.

Kun Heikkinen pääsee vauhtiin, hän kauhistelee Hämeenlinnan vetovoimaisimman kohteen ulkonäköä. Tiiriö on 1970-80-lukujen tyyliin kasattu parkkipaikkojen ja liittymien sumppu, jollaisista maailmalla kuulemma pyritään kiireen vilkkaa eroon.

Pysähtynyt tunnelma

Heikkinen on huolissaan siitä, mitä ”ostoskeskusmagnetismi” tekee kaupunkien keskustoille. Ei silti, Hämeenlinnan keskusta on vinksallaan muutenkin. Esimerkiksi kävelykatu on osin väärässä paikassa ja tarjoilee vääriä asioita.

– Aika vähän houkutuksia tuolla sadan metrin kadunpätkällä on. Esimerkiksi nuorten elämäntyyliä tai liikkumista Hämeenlinnan keskusta ei palvele. Vaatteiden, ravintoloiden, musiikin ja kahviloiden pitäisi kietoutua yhteen, Heikkinen kuvailee.

– Reskalla ei ole nuorekkaita kahviloita, ja kadun alkajaisiksi upeassa kivitalossa on pizzaa mättävä ketju, joka palvelee lähinnä nälkäisiä miehenalkuja, hän pohtii.

Vaatekaupat ja putiikki- ja shop-tyyliset liikkeet on piilotettu nurkkien taakse. Jopa keskeisillä kaduilla on kuolleita kulmia, ja tunnelma on pysähtynyt. Hämeenlinna on ikäihmisten kaupunki – ja muuttuu vielä enemmän sellaiseksi koko ajan. Tai kuten Heikkinen sanoo, ”senioritavastlandiaksi”.

– On mahdollista laskea varsin tarkkaan, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat, mihin he missäkin risteyksessä kääntyvät. Sellaiseen kaupungin kehittäminen perustuu.

Sibeliuksen nurkalla käydään pissalla

Heikkisen mukaan esimerkiksi Sibeliuksenkadun pohjoispää torin jälkeen on ”melkein menetettyä aluetta”. Hän painottaa, että Hämeenlinnan ydinkeskuksen pitäisi itse asiassa olla Raatihuoneenkadun toisessa päässä, lähempänä kirkkoa ja rautatieasemaa. Kävelykaduksi sopisi myös osa Hallituskatua.

Sibeliuksen syntymäkoti saa Heikkisen pyörittelemään silmiään.

– Missään muualla maailmassa maailmankuulun säveltäjän synnyinpaikka ei olisi näin kuollut. Ajatelkaa esimerkiksi Mozartin ympärille kehitettyä tuoterivistöä. Sen sijaan Sibelius on imetty Lahteen, jonne hänellä ei ole mitään kontaktia. Täällä kaikki kulminoituu vanhaan puutaloon, jonka kulmalla humalaiset käyvät pissillä.

Verkatehdasta Heikkinen sen sijaan kehuu. Se on hänen mielestään modernein ratkaisu koko kaupungissa.

Monitoimihalli huolestuttaa

Jos V.A. Heikkinen saisi päättää, Hämeenlinnan kehittämisrahat pantaisiin seuraavan viiden vuoden ajan keskustan ja Aulangon puistojen kehittämiseen.

– Maailmalla puutarhamatkailu on suuri trendi. Ihmiset haluavat nähdä kauniita kukkia ja puutarhoja. Siksi olen aidosti huolissani siitä, mitä Aulangon ympäristölle tehdään.

Kylpylä ei Heikkistä huoleta, mutta monitoimihalli kyllä. Hänen mukaansa Aulangon sisä- ja ulkotilat pitäisi rakentaa vuoropuheluun keskenään niin, että sisältä näkisi ulos ja myös ulkoa sopivasti sisään.

– Nykyisellään hotellin pihapiiri on ruma. Alueella kulkijoiden on esimerkiksi vaikea päästä kahville rannan puolelta.

Hippalot on Heikkisen mukaan ensimmäinen rohkea, yhdelle ryhmälle suunnattu tapahtuma Hämeenlinnassa.

– Muuta lapsille ei vuoden mittaan sitten oikein olekaan. Hämeenlinnan matkailussa voisi keskittyä kolmeen kohderyhmään: puutarha- ja golfmatkailijoihin ja lapsiin.

Entä tulevaisuus? Siellä Vesa Heikkinen näkee kasarmeja.

– Jossain vaiheessa kasarmialueillekin tehdään jotain. Niistä tulee erittäin kiinnostava investointikohde.

Päivän lehti

20.1.2020