Pisteitä kiitos, HPK!

 

HPK pelaa ennen Turussa pelattavaa Karjala-turnausta vielä vieraissa tänään Tapparaa, huomenna kotona HIFK:ta, ja sen jälkeen Tampereella Ilvestä, ensi viikon torstaina Rinkelinmäellä Jokereita ja lopuksi matkapelin Lahdessa Pelicansia vastaan. Tämä viiden ottelun rypäs on strategisesti tärkeä vaihe Kerhon kannalta. Tilanne sarjataulukossa on äärimmäisen tasainen. Viimeistä pudotuspelipaikkaa hallussaan pitävällä Lukolla on pisteitä kasassa 16 ottelusta 20. Neljäntenä majailevalla Kärpillä on samasta ottelumäärästä koossa vain seitsemän pistettä enemmän eli 27 pojoa. HPK on kahdeksas 24 pisteellä. Tasaista on.
 
Edessä olevan periodin tärkeys perustuu nähdäkseni siihen, että Kerhon olisi hyvä päästä maaottelutauolle hyvistä asemista sen tähden, että päävalmentaja Ari-Pekka Selin liittyy viikon ajaksi Leijonien valmennustiimiin eikä ole valmentamassa omaa ryhmäänsä. Tämä ei ole puoleltani epäluottamuslause apuvalmentaja Pasi Arvoselle, hän vetää varmasti tauolla hyviä treenejä joukkueelle. Mutta fakta on, että Arvosen ja pelaajien on helpompi työskennellä, jos viimeiset ottelut ennen taukoa jättävät porukkaan niin sanotun voittavan tunnelman.
 
Haasteita piisaa
 
Kerhon loppuohjelma ennen Karjala-turnausta ei ole helppo. Tänään Tampereella niskaan tulee ärsytetty Tappara. Jukka Rautakorven kirvesrinnat on ollut tähän mennessä yksi niitä joukkueita, joka on aloittanut kauden ennakko-odotuksiin nähden vaisusti. Rautakorpi tunnetaan yhtenä niistä päävalmentajista, jonka suitset kiristyvät verrattain tiukalle silloin, kun joukkue häviää enemmän kuin voittaa. Tämä tietää sitä, että Tappara tulee taistelemaan aivan kaikkensa jäälle jättäen HPK:ta vastaan. Nähdäkseni Kerhon sauma on siinä, että joukkue suorittaa vastustajaansa rennommin jäällä.
 
Lauantain HIFK-matsi Ritariareenassa on sitten jo klassikko. Povaan, että tupa on liki täynnä. Maineikas HIFK on ollut vuosikausia sellainen seura, joka halutaan nähdä kaukalossa. Olen seurannut HIFK:ta normaalia tarkemmalla silmällä jo toista kautta sen takia, että joukkueen valmennustiimissä on Kerho-taustainen Antti Pennanen. Tunnen Pennasen jääkiekkoajattelun kuin omat taskuni. Sitä taustaa vasten on ollut mielenkiintoista seurata ja analysoida HIFK:n pelitapaa.
 
Viime sesongin aikana, kun Stadin Kingien päävalmentajana toimi Petri Matikainen, HIFK:n pelaamisessa oli tiettyjä pennaslaisia ulottuvuuksia. Tällä kaudella olen ollut suorastaan hämmästynyt siitä, että aivan kuin Pennasen vaikutus ei näkyisi ollenkaan HIFK:n pelaamisessa, vaikka päävalmentajana toimii kokematon Pasi Sormunen. HIFK aloitti kauden tuloksellisesti hyvin, mutta jo tuolloin pelaaminen ei ollut raiteillaan. Ennustan, että HPK on ottelussa lievästi niskanpäällä HIFK:ta vastaan, jos Kerhon pelaajat vain saavat lentoa luisteluunsa tuttuun tyyliin.
 
Ensin tiistain vierasottelu Ilvestä vastaan ei tule olemaan helppo. Silloin punnitaan Selinin ja Arvosen kykyä valmistaa joukkue riittävän nöyrään suoritukseen, Ilvestä vastaan ei voi lähteä napit auki, koska sen päävalmentajalla Raimo Helmisellä on taito saada tupsukorvansa taistelemaan pisteistä joka ikinen ilta siitä huolimatta, että joukkueen pelaajamateriaali on laadun osalta verrattain kapea.
 
Viimeinen ottelu ennen Karjala-taukoa HPK:lla on vieraissa Pelicansia vastaan. Siihen otteluun Selinin ja Arvosen kannattaa kaivaa esiin tämän palstan aiempi kolumnini, jossa perkasin Kerhon ja Pussinokkien ottelua tiheällä kammalla. Sanalla sanoen: Pelicansia vastaan ei kannata pelata identtistä Pelicans-jääkiekkoa, vaan HPK:n on otettava käyttöön monipuolisempi hyökkäämisen rytmittäminen.
 
Jokerit ja Erik Karlsson
 
Ensi viikon torstain ottelu Jokereita vastaan on sitten taas oikea helmi, siitä on johtavana analyytikkona mainittava muutama seikka erikseen. Jokerit pelaa SM-liigan parasta jääkiekkoa, mitä tulee pelitapaan. Jokerit pelaa lehkoslais-jaloslaisesti Meidän Peliä. Kuriositeettina odotan, että Jokereiden fanit tulisivat sankoin joukoin Rinkelinmäelle haastamaan Sikakatsomon ja HPK:n sen fanikatsomon, joka sijaitsee hallin pohjoispäässä.
 
Ja sitä toivon sydämestäni, että kyseisessä ottelussa Jokereiden riveissä pelaisi yhä puolustaja nimeltä Erik Karlsson. Karlsson on aivan maaginen pelaaja, hänet valittiin viime kaudella peräti NHL:n parhaaksi pakiksi. Karlssonia kannattaa jokaisen hämeenlinnalaisen junioripelaajan katsoa erittäin tarkasti läpi ottelun. Karlssonin otteissa ja hartioilla on sellaista maagista tähtipölyä, että alta pois. Karlssonia seuraamalla oivaltaa, että modernin jääkiekkoilun ylivoimaisesti hienoin ja tärkein pelipaikka on puolustajan tontti.
 
Seuratkaa, miten Karlsson kykenee jatkuvasti tekemään oikeita, peli edistäviä ratkaisuja jäällä. Hän syöttää, kun on syötettävä, ja harhauttaa, kun on harhautettava. Puolustuspelitoimissaan Karlsson on ajoittain, miten sen sanoisi, laiskahko ja jotenkin hajamielinen. Karlsson ei taistele verissä päin, hänen pelaamisensa on enemmänkin taidetta. Suomalaisessa järjestelmässä Karlssonista ei olisi tullut huippupelaajaa. Meillä ei olisi hyväksytty sitä, että pelaaja pelaa liikoja yrittämättä. Minulle tulee Karlssonista mieleen oma taannoinen Mussukkani (vol.1) Henri Allen, jonka päälle juniorimaajoukkueen valmentaja Rautakorpi ei ymmärtänyt laisinkaan.