Uutiset

Pitäisi olla kuristettavia

Helsingin Sanomien tuoreimman gallupin perusteella kansa äänestää laiskasti ensi kuun eduskuntavaaleissa. Neljän vuoden takaisessa kyselyssä 63 prosenttia vakuutti äänestävänsä, nyt luku oli 59 prosenttia.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kymmenestä äänioikeutetusta kolme jätti äänestämättä. Esimerkiksi vuoden 1966 vaaleissa äänestysprosentti oli peräti 84,9.

Politiikan asiantuntijat ja tutkijat osoittelevat sormet ojossa puolueita: äänestysinnon hiipuminen on niiden syytä.

Puolueet ovat kaukana kansasta, ne puhuvat vierasta kieltä ja jakavat pehmeitä vaalilupauksia. Ja niin edelleen. Puolueet ovat tyystin epäonnistuneet tehtävässään.

Moitteissa on perää siteeksi. Perimmäistä syytä äänestäjien laiskuuteen on kuitenkin etsittävä muuttuneista oloista.

Puolueiden kivittämisen sisään on kirjoitettu ajatus siitä, että ennen wanhaan kaikki oli paljon paremmin. Kansa äänesti, koska väki halusi olla jalossa hengessä kehittämässä Suomea.

Puoluetoiminta innosti, koska aatteellisuus oli kunniapaikalla. Tehtiin pyyteetöntä työtä kaikkea muuta kuin omaa etua tavoitellen.

Niin kaunis oli maa, kun sitä tarkkailee tutkijankammiossa, jossa ilmakin vaihtuu pirullisen huonosti.

Pintaa raaputtamalla kansanvallan kunnian päivistä paljastuu raadollisia piirteitä.

Mennään vaikkapa juuri vuoteen 1966.

Suomessa oli aivan liikaa kommareita, niitä pirun Moskovan juoksupoikia. Ja porvareita, kapitalismin kannattajia, työväestön verenimijöitä.

Demarit olivat sossuja, ihan melkein kommunisteja. Maalaisliitto ajoi maanviljelijöiden etua, rökitti kaupunkilaisia ja puolue oli vielä kirotun Kekkosen käsikassara.

Yhteiskunta suorastaan kuhisi vihollisia, joiden vastustaminen oli jokaisen äänioikeutetun velvollisuus.

Kansaa pani äänestämään epäluulo, suoranainen viha, kauna ja tottamooses perisuomalainen kateus.

Vastustaminen istuu aina yhtä mutkattomasti suomalaisen sielunmaisemeen.

Tätä likatunkiota tutkijat kutsuvat tänään aatteellisuudeksi.

Vaali-intoa kiihdytti takavuosina myös toinen perin keskeinen tekijä.

Äänestäjä saattoi tavoitella vaaleissa aivan aidosti omaa etuaan. Vaaleissa oli jaossa rahaa, markkoja.

Suomi ei ollut ollenkaan samalla tavalla valmis kuin tänään. Hyvinvointipajatsoa vasta rakennettiin.

Kuinka paljon oman edun vaaliminen innosti äänestämään? Siinä mielenkiintoinen kysymys tutkijoiden ratkaistavaksi.

Eduskuntavaalien tunnelman nostattamiseksi kaivattaisiin siis vanhoja tuulia.

Äänestäjien näköpiiriin pitäisi rakentaa henkisesti kuristettavia. Näin saataisiin äänestysinto nousuun.

Hokeman mukaan vastakkainasettelun aika on ohi. Kyllä ja siksi politiikan suosio on alamäessä.

Päivän lehti

20.1.2020