Uutiset

Pitäisikö peliautomaatit poistaa kaupoista, kioskeista ja kahviloista? – työryhmän mukaan se on yksi vaihtoehto

Ministeriön työryhmän mukaan automaattien poistaminen torjuisi haittoja.
Peliautomaatit olivat pois käytöstä keväällä koronaviruksen takia. Selvitys poistaisi ne kokonaan. Kuva: Mauri Ratilainen
Peliautomaatit olivat pois käytöstä keväällä koronaviruksen takia. Selvitys poistaisi ne kokonaan. Kuva: Mauri Ratilainen

Pelihaittojen torjuntaa voidaan tehostaa joko poistamalla hajasijoitetut automaatit kokonaan markkinoilta tai kehittämällä nykyistä mallia tehokkaammin haittoja torjuvaksi. Näin arvioidaan rahapeliautomaattien ja automaattipelien haittojen hallintaa käsittelevässä raportissa, jonka laatimista on ohjannut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä.

Keskosta ei ehditty perjantaina ottamaan kantaa siihen, sopisiko pelikoneiden poistaminen kaupoista Keskolle. S-ryhmän puolelta asiaa kommentoi kenttäjohtaja Arttu Laine.

– Seuraamme keskustelua ja sopeudumme niihin muutoksiin, joita Veikkaus ja lainsäätäjät päättävät. Näin olemme toimineet tähänkin saakka, Laine viestitti.

Raportin mukaan kokonaisvaltainen pelihaittojen hallinta on tehokkainta. Pelihaittojen hallintaa pitäisi räätälöidä entistä enemmän ottaen huomioon erilaiset pelaamisympäristöt ja jakelukanavat, ryhmä katsoo.

Kaupparyhmät tienaavat automaateilla

Peliautomaattejaon runsaasti esimerkiksi Keskon, S-ryhmän ja Lidlin myymälöissä. Lännen Media uutisoi aiemmin, että Veikkauksen pelikoneet ovat suurimmille kaupparyhmille jopa kymmenien miljoonien eurojen arvoista liiketoimintaa.

Esimerkiksi S-ryhmälle Veikkaus on maksanut yhteensä yli 40 miljoonaa euroa korvausta tilan varaamisesta pelikoneille, rahankäsittelystä sekä valvontatehtävistä vuosina 2017–2018.

Korvaus on ollut S-ryhmän mukaan vuosittain sama eli noin 21 miljoonaa euroa. Kolmesta suurimmasta kaupparyhmästä Kesko ja Lidl kieltäytyivät samassa yhteydessä kertomasta Veikkaukselta saamiensa palkkioiden suuruutta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vuoden 2015 tutkimuksen mukaan 124 000 suomalaisella on rahapeliongelma. Peliongelmaisia auttavan Peluurin tilastojen mukaan varsin merkittävä osa pelaajien yhteydenotoista koskee yhä kauppojen automaatteja, vaikka netin rahapelit ovat kasvattaneet suosiotaan. Automaatteja on esimerkiksi Prismoissa ja K-Citymarketeissa.

Markkinoinnista pitäisi luopua

Arviointiryhmätoteaa johtopäätöksenään, että raha-automaattipelien markkinoinnista pitäisi luopua kokonaan. Veikkaukselle olisi lisäksi asetettava velvollisuus informoida pelaajia raha-automaattipelien erityisestä haitallisuudesta.

Selvityksen perusteella erityisen haitallista on, jos rahapeliautomaatteja on paljon ja ne sijaitsevat helposti saavutettavissa ympäristöissä ja että pelin ominaisuudet kannustavat pelaamisen jatkuvuuteen.

”Pelaajan tunnistautuminen ei sinällään ole pelaamisen hallintakeino. Sen avulla on kuitenkin mahdollista tukea pelaamisen hallintaa esimerkiksi valvomalla estoja ja antamalla pelaajalle palautetta. Suomessa pakollisen tunnistautumisen laajentaminen lisää mahdollisuuksia ottaa käyttöön kattavia pelirajoituksia, peliestoja sekä pelaamisen hallinnan välineitä”, työryhmä toteaa.

Suomi Pohjoismaiden selvä ykkönen

Vertailumaista Norjassa pakollinen tunnistautuminen mahdollistaa jo nyt rajoitukset kaikkiin yksinoikeushaltijan peleihin.

Ruotsissa ja Tanskassa on puolestaan keskitetty kieltorekisteri, johon kuuluvat kaikki raha-automaattipelien pelipaikat ja -tarjoajat.

Suomessa pelataan selkeästi eniten automaattipelejä.

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic