Uutiset

Pitäisikö sote-uudistus antaa suunnistajien ratkaistavaksi?

Keskustan kansanedustaja, tuleva tiede-, kulttuuri- ja urheiluministeri Hanna Kosonen sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ottavat kantaa asiaan.
Keskustan kansanedustaja ja tuleva tiede-, kulttuuri- ja urheiluministeri Hanna Kosonen voitti vuonna 2000 hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden viestissä sekä vuonna 2001 henkilökohtaisen MM-pronssin. Kuva: Joel Maisalmi
Keskustan kansanedustaja ja tuleva tiede-, kulttuuri- ja urheiluministeri Hanna Kosonen voitti vuonna 2000 hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden viestissä sekä vuonna 2001 henkilökohtaisen MM-pronssin. Kuva: Joel Maisalmi

Kirjailija Juha Itkonen kirjoitti vuonna 2015 Image-lehteen novellimaisen reportaasin Jukolan viestistä. Tekstissä hän äityi muun muassa pohtimaan, kannattaisiko sote-uudistus ja muut hyvinvointiyhteiskunnan suuret haasteet antaa suunnistajien ratkaistavaksi.

Hän pohjusti ajatustaan näin:

“Suunnistajien salaseuraan kuuluu järkeviä, yhteiskuntaan ongelmitta suhtautuvia ihmisiä. Keskeisintä keskiluokkaa, miehiä ja naisia, jotka valmistuvat opintoputkista ajoissa, maksavat veronsa, asuntolainansa ja säästävät vielä eläkevakuutukseenkin. Ekonomeja, opettajia, toimihenkilöitä ja upseereja.

Jos 2000-luvun suunnistajalle pitäisi valita vain yksi ammatti, valinta olisi silti selvä: diplomi-insinööri. Kyse ei ole sattumasta, sillä suunnistus on syvimmältä olemukseltaan insinöörilaji, se palkitsee analyyttisen, rationaalisen ajattelun.

Suunnistajien Suomi olisi monin tavoin hyvä maa: hyvin hoidettu, kohtuullisen tasa-arvoinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen.”

Ajatus on kiehtova.

Jos Suomi luopuisi neljäksi vuodeksi puoluepolitiikasta ja kansakunta annettaisiin suunnistajien käsiin, olisiko tuloksena toppi vai floppi?

– Ilman muuta kannatettava ajatus, Hanna Kosonen vastaa vapautuneen naurun säestämänä.

Kosonen on keskustan kansanedustaja ja tuleva tiede-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Hän on myös hiihtosuunnistuksen maailmanmestari ja noin 25 Jukola-tapahtuman veteraani.

Vakavoiduttuaan Kosonen vetää sanojaan hieman takaisin.

– On tärkeää, että yhteisistä asioista on päättämässä ihmisiä yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Näin syntyy laaja kokonaisnäkemys. Olisi ehkä paras, että suunnistajia saataisiin lisää mukaan politiikkaan demokratian kautta.

– Suunnistajat ovat tarkkoja, pitkäjänteisiä ja tottuneet käyttämään loogista päättelykykyä ongelmien ratkaisemiseen, Kosonen arvioi.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on entinen nuorten maajoukkuesuunnistaja, joka on osallistunut yli 20 Jukola-tapahtumaan. Hän pitäytyisi demokratiassa, eikä luovuttaisi Suomea suunnistajille.

– Yhteiskuntamme on poliitikkojen jäljiltä aika hyvässä kunnossa ja täällä asuu kansainvälisten tutkimusten mukaan onnellinen kansa.

– En näe suunnistajia yli-ihmisinä. Kyllä suunnistusseuroilla on keskenään riitoja aivan kuin puolueillakin.

Suunnistajien koulutustaso ja myöhempi yhteiskunnallinen menestys ovat muiden urheilulajien harrastajiin verrattuna poikkeuksellisen korkeita. Koivu ei halua vetää siitä liikaa johtopäätöksiä.

– Osittain se johtuu siitä, että suunnistajien on pakko hoitaa koulu, koska urheilemalla ei voi kerta kaikkiaan itseään elättää, vaikka olisi kuinka hyvä.

– Toisaalta suunnistuksen parissa on hyvin vähän luovan luokan edustajia. Mekaaninen ajattelu korostuu. Onko suunnistus jopa putkiaivojen laji? Koivu pohtii.

Tähän Juha Itkonenkin kiinnitti kirjoituksessaan huomiota.

“Jukolassa maisemaa leimaa jokseenkin täydellinen visuaalisuuden puute, totaalinen välinpitämättömyys esteettisistä arvoista.

Kaikki värit ovat suunnistajille samanarvoisia. Kaikki värit käyvät yhteen. Suunnistustekstiilit ovat lähinnä harkittuja rikoksia hyvää makua vastaan.

Epäilen, että suunnistajat ovat vastuussa myös paljosta pahasta, esimerkiksi Prismojen peltihalleista ja ABC-huoltoasemista – ne näyttävät pahasti suunnistajien suunnittelemilta tai ainakin hiljaisesti siunaamilta.”

Tässä kohtaa Hanna Kosonen nostaa heristävän sormensa pystyyn.

– Olen itse humanisti, opiskellut taidehistoriaa. Muitakin taideaineita opiskelleita suunnistuspiireistä löytyy.

Tänään sekä Tuuli Koivu että Hanna Kosonen suuntaavat Kangasalle ja ottavat jälleen kerran osaa Venlojen viestiin.

Mikä tapahtumasta tekee erityisen?

– Jukola järjestetään joka vuosi eri paikassa. Osallistuminen on tapa ymmärtää, kuinka älyttömän hieno ja monimuotoinen luonto meillä Suomessa on – näkee tuntureita, avokallioita, kangasmetsää, suppamaastoa ja vaikka mitä, Koivu sanoo.

– Jukolan lähtö on kesän hienoimpia hetkiä. Laukaus, tömisevä tanner ja kohti metsää kiemurteleva kiiltomato, Kosonen fiilistelee.

Jukolan viesti

Jukola-tapahtuma järjestetään viikonloppuna Kangasalla.

Venlojen viesti (naiset) alkaa lauantaina kello 14 ja Jukolan viesti (miehet) kello 23.

Venlojen viestiin on ilmoittautunut 1 718 joukkuetta ja Jukolan viestiin 1 960 joukkuetta.

Kaikkiaan tapahtumaan osallistuu 20 592 suunnistajaa, mikä on uusi ennätys.