Uutiset

Pitäisikö Värjäämö säilyttää?

Wetterhoffin korttelin sisäpihalle suunniteltu uudisrakennus herättää keskustelua.

Esimerkiksi Museovirasto katsoo, että uudisrakennuksen alta mahdollisesti purettavan Värjäämö-rakennuksen kohtaloa tulee miettiä vielä ennen lopullista päätöksentekoa.

-On mielenkiintoista, että kaavoituksen lähtökohdaksi on otettu se, että rakennus voidaan purkaa, vaikka koko Wetterhoff on arvioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi, hämmästelee intendentti Anu Laurila.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ennen kaavan hyväksymistä on arvioitava myös sen vaikutukset kulttuuriympäristöön. Lisäksi tehdyssä rakennushistoriallisessa selvityksessä ei ole huomioitu rakennusten säilyneisyyttä.

-Täytyisi selvittää, miten hyvin rakennus on säilynyt alkuperäisessä värjäämöasussa. Mahdollisesti kohtuullisen hyvin, koska se on toiminut värjäämönä näihin päiviin saakka, Laurila toteaa.

Hän kehottaakin selvittämään, kuinka monta värjäämörakennusta Suomessa ylipäätään on jäljellä.

-Voi olla, että tämä on ainoa laatuaan. Esimerkiksi Tampereella Finnlaysonin vanha värjäämö on purettu, Laurila kertoo

Museovirasto on osallistunut kaavaa koskevaan viranomaisneuvotteluun. Varsinaisen lausunnon virasto antaa nyt, kun asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen.

Värjäämölle voi löytyä vielä käyttöä

Laurila arvioi, että korttelin sisäpihalle suunniteltu uudisrakennus sopisi kaavailtua paikkaa paremmin Arjanlinnan jatkoksi sisäpihalle päin. Tuolloin Värjäämökin olisi mahdollista säilyttää.

-Lopputulos on myös arkkitehdin taidoista kiinni ja kaupungin tulee kaavoituksella ohjata korttelin kehitystä, Laurila sanoo.

Hänen mukaansa ennen purkamista on joka tapauksessa aina tutkittava olemassa olevan rakennuskannan kunto ja käytettävyys.

-Pystytäänkö Värjäämöä vielä hyödyntämään jotenkin? Sehän voisi toimia esimerkiksi tulevaan uudisrakennukseen muuttavien senioreiden kokoontumistilana, intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen ehdottaa.

Taustalla yhteistyösopimus

Wetterhoffin korttelin asemakaavaa kaupungin puolesta valmistellut arkkitehti Markku Kaila kertoo, ettei viitesuunnitelmaa tehtäessä ole löydetty sellaista vaihtoehtoa, jossa värjäämö olisi mahdollista säilyttää. Varsinaisen kaavoitustyön on tehnyt konsulttiyritys Ramboll.

Kaila viittaa myös yhteistyösopimukseen, jonka kaupunki on tehnyt jo viime keväänä Fredrika Wetterhoff -säätiön kanssa. Sopimuksen mukaan sisäpihalla olevat rakennukset voidaan purkaa, jos korvaavalla uudisrakentamisella voidaan parantaa tontin käytettävyyttä ja tehokkuutta.

Kiiveri-Hakkarainen kritisoi muissakin kaupungeissa yleistynyttä tapaa laatia ensin yhteistyösopimuksia ja aloittaa vasta sen jälkeen varsinainen kaavoitustyö.

-Se on iso ongelma ja mielestäni maankäytön ja rakennuslain hengen vastaista. Ensin pitäisi tutkia, mitä ja miten on mahdollista rakentaa ja vasta sen jälkeen tehdä aiesopimuksia. Nyt kaavoitus jää helposti leimasimen asemaan, Kiiveri-Hakkarainen huomauttaa. (HäSa)