Uutiset

Pohjantikka ja sepelkyyhky piristivät talvilintutilastoja

Runsaslumisen talven ja pitkän pakkasjakson vaikutus näkyy jälleen selvästi kaupungin talvilinnustossa. Siivekkäiden kokonaismäärä valahti nyt 2000-luvun pienimmäksi, eikä edellistalvikaan ollut järin paljon parempi. Lajimäärä sen sijaan nousi yllättävän suureksi muun muassa monien tikkojen ansiosta.

Nämä tiedot selviävät kantakaupungissa pidetyn perinteisen talvilintulaskennan tuoreista tuloksista. Paikallisten lintuharrastajien tekemän laskennan mukaan kaupungissa talvehtii noin 35 lajia. Muutamista puutteista huolimatta lajimäärä lähentelee 2000-luvun parhaiden talvien tasoa.

Naakka on yhä kaupungin runsaslukuisin talvilintu, mutta pieni notkahdus niidenkin määrässä näkyy 2000-luvun parhaisiin vuosiin verrattuna. Sama koskee kakkosena olevaa viherpeippoa, joka ei ole vielä täysin toipunut trichomonas-loisen aiheuttamasta parin vuoden takaisesta kannanromahduksesta.


Talitintti lähes joka pihalla

Talitiainen löytyi Birdlifen Pihabongauksessa lähes joka pihalta, mutta selvästi runsaampiakin talvia lajin kohdalla on tilastoitu. Nyt määrä riitti kuitenkin nostamaan tintin kolmoseksi. Neljäntenä oleva pulu sen sijaan on pitänyt asemansa vakaana.

Seuraavalla sijalla olevan sinisorsan talvikanta on lähes romahtanut huippuvuosien luvuista. Tämä oli kuitenkin odotettua, sillä suuretkin vaihtelut ovat melko tavallisia talven ankaruudesta riippuen.


Varikset pakenivat pakkasia

Kärkiviisikon takana sinitiainen jatkaa tasaista nousua ja seuraavana tulevan varpusenkin kohdalla alamäki näyttäisi pysähtyneen. Varis sen sijaan jäi nyt kauaksi kärjestä todella vaatimattomiin lukuihin. Tulos on 1960-luvulle ulottuvan tilastohistorian pohjanoteeraus. Varis on kuitenkin osittaismuuttaja, ja ilmeisesti suuri osa kannasta lähti ajoissa pakkasia pakoon meren taakse.

Kärkikymmenikköön mahtuvat vielä keltasirkku, jonka määrä on varsin tavanomainen, sekä rajua nousua jatkava pikkuvarpunen, joka yllättäen sysäsi harakan niukasti ryhmän ulkopuolelle.

Vähäväkisemmästä joukosta erityisesti tikkojen runsaus piristää tilastoja. Varsinkin käpytikkoja laskettiin 2000-luvun parhaita määriä, samoin peruslajistoon kuuluvia pikkutikkoja sekä palokärkiä. Yllättäjänä voidaan pitää vanhoissa metsissä viihtyvää pohjantikkaa, joka harvemmin eksyy keskustan puistoihin.

Melkoisen yllätyksen tarjosi myös Vanajan kirkon tuntumasta löytynyt sepelkyyhky. Laji on tavallinen pesimälintu, mutta talvehtivana harvinaisuus, sillä se on löytynyt talvilintulaskennoissa vain kerran aiemmin vuonna 1978.


Hippiäiset kateissa

Tutuista lintulautavieraista hömö-, töyhtö- ja kuusitiaisten määrä on pysynyt edellistalvien tasolla. Punatulkkujen määrä näyttäisi hitaasti nousevan 2000-luvun pohjalukemista, mutta takavuosikymmenien huippuluvuista ollaan vielä kaukana.

Todella vähissä ovat tänä talvena muun muassa hippiäiset ja puukiipijät, joita ankara talvi kohtelee kaltoin. Molempien ravinto on usein lumen ja jään alla puiden oksilla ja rungoilla, minkä vuoksi joskus vain pieni osa kannasta selviytyy talven yli.

Selvästi parempia talvia on aiemmin tilastoitu myös urpiaisten, närhien ja mustarastaiden kohdalla. Tilhet ja räkättirastaat ovat lähes tyystin poissa, vain muutama sinnittelijä löytyy kaupungista.


Peippojen määrä herättää huomiota

Lintulautojen liepeille talvehtimaan jääneiden peippojen ja järripeippojen määrä on herättänyt huomiota monin paikoin Kanta-Hämeessä. Lintuja on havaittu ainakin kanta-Hämeenlinnassa, Hauholla, Lammilla, Kalvolassa, Hattulassa, Janakkalassa, Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Parhailla paikoilla saattaa vierailla puolenkymmentä yksilöä.

Peippo ja järripeippo ovat pääosin muuttolintuja, mutta osa kannasta talvehtii Etelä-Suomessa säännöllisesti. Talven ankaruus ei välttämättä koidu niiden kohtaloksi, kunhan riittävä päivittäinen ravinnonsaanti on turvattu.

Talven ehdoton merkkipaalu on kuitenkin ollut viitatiaisten massiivinen vaellus koko Etelä-Suomessa. Myös Kanta-Häme sai tästä syksyllä alkaneesta ryntäyksestä osansa, sillä näitä idän ihmeitä on talven kuluessa havaittu kaikkiaan puolisen tusinaa Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Lopella.

Viitatiainen on hömötiaista suuresti muistuttava laji, joka pesii meitä lähinnä Virossa. Ennen kuluvaa talvea viitatintti on havaittu Kanta-Hämeessä vain kahdesti.

Muita mielenkiintoisia talvivieraita maakunnassa ovat olleet muun muassa Janakkalassa ja Lopella nähty ampuhaukka, Lammilla ja Hattulassa liikkunut hiirihaukka sekä Lammilla ja Hauholla havaittu hiiripöllö. Pähkinänakkeli puolestaan on tavattu Hämeenlinnassa ja Janakkalassa.

Suurin osa maakunnan vesistöistä jäätyi jo marraskuussa, minkä vuoksi talvehtivia vesilintuja on niukasti. Sinisorsien ohella harvalukuista joukkoa edustavat Hämeenlinnassa nähty tavi sekä Janakkalassa havaitut telkkä ja isokoskelo.

Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen keräämien havaintojen mukaan maakunnassa on talven kuluessa havaittu kaikkiaan runsaat 70 lajia. 2000-luvun lauhoina talvina määrä on lähennellyt jopa sataa. (HäSa)