Uutiset

Pohjois-Korean kevät on kireämpi kuin koskaan

Pohjoiskorealaisten mielestä asevarustelu on välttämätön paha, sanoo maassa monta kertaa vieraillut Juha Kieksi. Yhdysvaltain presidentti Trumpia pidetään arvaamattomana.

Kevät on Pohjois-Koreassa kansallisen itsetunnon nostatuksen kulta-aikaa. Maan johtajien juhlapäivien kunniaksi järjestetään suurelliset menot paraateineen.

Tänä keväänä juhlaparaatissa esiteltiin asekehittelyn tuloksia, ja yleisön joukossa oli myös loimaalainen Juha Kieksi.

Juuri Pohjois-Koreasta palannut Kieksi kertoo, että asevarustelu ei saa kansalta varauksetonta hyväksyntää, mutta nykyisessä maailmantilanteessa se koetaan välttämättömänä. 

– Ajatus on, että niiden valtioiden välillä ei ole ollut sotia, joilla on ydinaseita. Näin halutaan varmistaa, että sinne ei kukaan hyökkää.

Kieksi on Suomi-Korea-seuran aktiivijäsen, ja tämä oli hänen kahdestoista matkansa Pohjois-Koreaan. Hän ei puhu koreaa, mutta on matkoillaan keskustellut tulkin avustuksella tavallisten korealaisten kanssa. Heidän puheissaan toistuu toive rauhansopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.

Jos maailmanpoliittinen tilanne olisi rauhallisempi, rahaa voisi käyttää armeijan sijaan maan kehittämiseen.

– Kansa haluaisi tilanteen, jossa saisi rauhassa rakentaa ja kehittää yhteiskuntaa ilman konfliktin uhkaa.

Tänä keväänä uhittelu on tuntunut rajummalta kuin koskaan.

Viime viikolla Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence jyrähti Etelä-Koreassa vieraillessaan, että Pohjois-Korean ei kannattaisi koetella amerikkalaisia ohjuskokeilla. Pohjois-Korean varaulkoministeri Hang Song-Ryol puolestaan kertoi BBC:lle, että maa ei ole aikeissa luopua ohjuskokeiden suorittamisesta lähialueillaan.

Pencen mukaan Yhdysvaltojen ”strategisen kärsivällisyyden aikakausi” Pohjois-Koreaa kohtaan alkaa olla lopuillaan. Hang Song-Ryolin mukaan mahdollisiin sotatoimiin reagoidaan ennalta ehkäisevällä ydiniskulla.

On myös arveltu, että Yhdysvallat on saattanut häiritä korealaisten ohjuskokeen tekemistä ja aiheuttaa sen epäonnistumisen. Kyberiskusta ei kuitenkaan ole varmuutta.

Viime sunnuntaina Yhdysvaltain lentotukialuksen johtama taisteluosasto aloitti sotaharjoitukset kahden japanilaisen sotalaivan kanssa. Harjoitukset pidetään Yhdysvaltojen laivaston mukaan Filippiinienmerellä. Tähän Pohjois-Korea vastasi kertomalla, että se on valmis upottamaan aluksen.

Nokittelua on ollut ennenkin, mutta nyt tilannetta huonontaa myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten suhteiden kiristyminen. 

Pohjois-Korea on aatehistorialtaan lähellä Venäjää ja Kiinaa.

– Itse näen asian niin, että Koillis-Aasian epävakaa tilanne on Yhdysvaltain kannalta edullinen. Niin kauan kuin tilanne on rauhaton, heillä on perusteet pitää tukikohtansa Korean niemimaalla ja Japanissa. Yhdysvallat haluaa suitsia Kiinan kasvavaa valtaa.

Levottomuudesta huolimatta Kieksi ei pidä ydinsotaa kovin todennäköisenä.

– Toki provokaatioista voi syntyä konflikti, jossa on tehtävä nopeita ratkaisuja. Ne taas eivät aina ole parhaita ratkaisuja.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aiheuttaa Juha Kieksin mukaan pohjoiskorealaisissa hämmennystä.

– Aikaisemmin amerikkalaisten toimintaa on pystytty ennakoimaan paremmin. Trumpin lausunnot ovat arvaamattomia, ja siksi ne tuottavat epävarmuutta.

Pohjois-Koreasta puhutaan usein suljettuna valtiona. Yhteydet ulkomaailmaan ovat hyvin rajalliset, eikä tavallisella kansalaisella ole mahdollisuutta saada tietoa esimerkiksi kansainvälisiltä uutistoimistoilta. 

Juha Kieksi kertoo, että osittain senkin takia tilanne maassa on hyvin rauhallinen. 

– Vaikka juuri olisi kerrottu maiden välisistä uhkauksista, sitä ei huomaa katukuvassa koskaan. Siellä ollaan maan oman uutismedian sekä ulkoministeriön tiedotteiden varassa.

Suomessa ollessaan Kieksi seuraa myös kiinalaista ja venäläistä uutistoimistoa. Hänen mukaansa ne antavat perspektiiviä uutisointiin. 

– Pelkästään länsimaisten uutistoimistojen perusteella Pohjois-Korea näyttää hyvin kummalliselta maalta. Esiin voi nousta jokin omituinen yksityiskohta, ja myöhemmin tieto osoittautuu vääräksi. Kun tapaa ihmisiä muista Aasian maista, heillä on hyvin erilainen käsitys Pohjois-Koreasta kuin eurooppalaisilla. 

Kieksi uskoo, että Aasiassa yleensäkin nähdään globalisaation lieveilmiöt toisessa valossa kuin Euroopassa. Sen takia myös amerikkalaisvastaisuutta on enemmän.

Suomi-Korea-seura on ennen kaikkea ystävyysseura. 

Vuonna 1970 perustettu seura haluaa tehdä tunnetuksi Korean niemimaan kulttuuria ja elämäntapaa. Sen tavoitteena on myös tukea niemimaan yhtenäisyyttä ja rauhaa.

Juha Kieksi liittyi seuraan lukion jälkeen 1980-luvulla. Yliopistossa häntä alkoi kiehtoa myös Pohjois-Korean sosialistinen juche-aate.

Nykyisin Eviran ylitarkastajana työskentelevä Kieksi on Juche-aatteen opintoyhdistyksen puheenjohtaja.

Juche perustuu marxilaisuuteen, mutta sitä on kehitetty edelleen. Sen periaatteina ovat riippumattomuus politiikassa, omavaraisuus taloudessa ja itseluottamus puolustuksessa. Kieksin mukaan samoja periaatteita noudatetaan myös joissakin muissa poliittisissa aatteissa, mutta Pohjois-Koreassa se näyttäytyy kommunismin muodossa.

– Korealaiset uskovat kansanjoukkojen rooliin sosialistisen aatteen edistämisessä. Kaiken toiminnan pitäisi palvella kansan hyvinvointia, ja siksi esimerkiksi byrokratian ja korruption vastainen taistelu on tärkeää. 

– Ideologiaan kuuluu, että sitä pitää kehittää koko ajan. Muutoin 1800-luvulla kehitetty oppi ei toimisi nykyaikana.