fbpx
Uutiset

Pohjois-Norjaan johtaa useita pakolaisreittejä

Finnmarkin pakolaiskunnat ovat yhä valmiita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Vesisaaren asukkaista joka viides on maahanmuuttajaperheestä. Kirkkoniemeen perustetaan vastaanottokeskus polkupyörillä Venäjän kautta saapuneille.
 
Punaiseen työasuun ja mustaan päähineeseen pukeutunut mies seisoo pienen keittiön ovella iloisena ja ylpeänä. Keittiössä on grilliuuni, liesi, astianpesukone, pesuallas, erilaisia astioita ja keittiövälineitä – mitä nyt modernissa laitoskeittiössä tarvitaan.
 
– Tämä on minun valtakuntani, minä vastaan tästä, hän sanoo.
 
Ollaan suuren supermarketin henkilöstötiloissa Vadsøssa Pohjois-Norjassa, 6 000 asukkaan kunnassa, joka tunnetaan suomalaisella nimellä Vesisaari.
 
Mies on Boimah Max Yekee, marketin keittiömestari.
 
Yekee vastaa siitä, että marketin lämpötiskissä on grillattua broileria, grillikylkeä, lasagnea… Mitä kiireiset valmisruoka-asiakkaat vain haluavat syödä.
 
– Aiempi kauppias joutui lopettamaan. Uusi kävi kysymässä, voisinko vielä jatkaa entisessä tehtävässä, hän hymyilee.
 
Max Yekee syntyi Liberiassa Afrikan länsirannikolla, köyhässä maassa, jonka kaksi sisällissotaa 1990- ja 2000-luvuilla raunioittivat keskiaikaiseen kuntoon. Tappoivat kymmenesosan väestöstä ja ajoivat kolmanneksen maan kolmesta miljoonasta asukkaasta pakolaisiksi.
 
Max Yekee tuli vuonna 2004 Vesisaaren vastaanottokeskukseen suoraan kotimaastaan YK:n kiintiöpakolaisena. Mukana oli perhe: vaimo Rachel ja kaksi poikaa, silloin 4- ja 2-vuotiaat Mathias ja 
Benjamin.
 
Max Yekee sattui tulemaan kuntaan, joka on Norjassa vastaanottanut pakolaisia kaikkein eniten suhteessa väestömääräänsä. 
 
Nykyisin viidennes Vesisaaren asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Joka kymmenes 5 000 asukkaan keskustaajamassa asuvista on maahanmuuttaja.
Kaupungissa on myös Norjan vanhin vastaanottokeskus. Se avattiin 24 vuotta sitten.
 
Kunnanneuvos Rolf Arne Hanssen selittää perusteellisesti, miksi näin on.
 
Vesisaareen on tultu muista maista vuosituhansien ajan. 
 
Venäjän kanssa käytiin pomorikauppaa 1700-luvulta alkaen. 1800-luvulla, erityisesti nälkävuosina, Jäämeren kala-altaan äärelle muutti paljon suomenkielistä väestöä sekä Pohjois-Suomesta että Pohjois-Ruotsista. 
 
Viime vuosikymmeninä kaupunkiin on muuttanut kalatehtaisiin töihin väkeä paitsi Euroopasta myös Aasiasta.
 
Pakolaisten vastaanottoon on myös käytännöllinen syy. Vesisaareen rakennettiin 1990-luvun vaihteessa uusi sairaala ja vanha jäi tyhjilleen. Kun kaupungilla oli vanhastaan monikulttuurinen historia, ei ollut suuri kynnys perustaa vanhaan sairaalarakennukseen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
 
Siitä siis kaikki alkoi, vuonna 1991.
 
Poliittisesti Vesisaari poikkeaa Pohjois-Norjan kuntien pääväristä. Viikonvaihteen vaaleissa konservatiivipuolue Høyresta tuli selvä kunnan ykköspuolue. Se ohitti Finnmarkin kuntien perinteisen johtavan puolueen, työväenpuolue Arbeiderpartietin.
 
Norjaan tulevan pakolaisvirran näkökulmasta mielenkiintoista kuntavaalien tuloksissa oli maahanmuuttokriittisen edistyspuolue Fremskrittpartietin heikko vaalimenestys. Se kärsi vaalitappion valtakunnallisesti, piti kutakuinkin kannatuksensa Finnmarkissa, mutta romahti erityisesti Finnmarkin monikulttuurisissa kunnissa. Vesisaaressa puolueelle ei tullut yhtään paikkaa valtuustoon, ja Etelä-Varangissa puolueen paikkamäärä on kutistunut kaksissa vaaleissa neljästä yhteen.
 
– Tervetuloa turvapaikanhakijat, me otamme teidät avosylin vastaan, sanoo Varanginvuonon etelälaidalla Etelä-Varangin kunnanneuvos, Norjan keskustapuoluetta edustava Cecilie Hansen.
 
Nyt ollaan kunnassa, jossa Vesisaarenkin maahanmuuttajaystävällisyys jää kakkoseksi.
 
Etelä-Varangin kunta on päättänyt ottaa tänä vuonna vastaan 160 pakolaista odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä: 100 Syyriasta ja 60 muista maista. Se on enemmän kuin mikään muu kunta koko Finnmarkissa. Rohkea päätös 10 000 asukkaan kunnalta.
 
Cecilie Hansen perustelee suurta vastaanottomäärää humanitaarisilla syillä. Päätös syntyi poliittisesti lähes yksimielisesti, vain edistyspuolue vastusti niin kuin Vesisaaressakin.
 
Turvapaikanhakijoista on kokemusta 1990-luvun lopulta alkaen, jolloin kuntaan tuli pakolaisia Kosovosta Balkanin kriisin seurauksena. Poikkeavaa Etelä-Varangin pakolaiskäytännöissä on, että oleskeluluvan saaneita on asutettu laajan kunnan kyliin, esimerkiksi afgaaniperheitä Paatsjokilaaksoon, yli 50 kilometrin päähän kuntakeskuksesta Kirkkoniemestä. 
 
– Kyliin asuttamisesta on valtavan hyvät kokemukset. Kyläläiset ovat ottaneet pakolaiset hyvin vastaan omaan yhteisöönsä. Lisäksi meillä on edelleen 11 kyläkoulua, joissa voidaan järjestää henkilökohtaisempaa opetusta, sanoo Cecilie Hansen. 
 
Kirkkoniemestä tuli kuuluisa, kun sinne alkoi kesällä saapua turvapaikanhakijoita polkupyörillä läheisen Storskogin raja-aseman kautta Venäjältä. Suurin osa tulijoista on ollut Venäjällä asuvia syyrialaisia. Kuluneella viikolla turvapaikkaa hakeneita oli saapunut jo 260, kaksikymmenkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Heidät kaikki lennätetään suoraan Osloon – edelleen sijoitettaviksi johonkin Etelä-Norjan vastaanottokeskuksista.  
 
Maahanmuuttoviraston pyynnöstä Etelä-Varangin kunta teki parissa päivässä pikavauhtia päätöksen perustaa Storskogin kautta tuleville väliaikainen vastaanottokeskus Kirkkoniemeen.
 
– Se tulee samaan urheiluhalliin, jossa 15 vuotta sitten oli edellisen kerran vastaanottokeskus, kertoo Cecilie Hansen.
 
Vesisaaressa on ollut aika ajoin maahanmuuttokriittistä keskustelua. Rikollisuus kasvaa, on kuulunut yleinen väite.
 
– Kun poliisin tilastot osoittivat, ettei väitteille ole mitään pohjaa, ennakkoluuloihin liittyvät pelot ovat vähentyneet, kunnanneuvos Rolf Arne Hanssen selittää.
 
Vesisaaren vastaanottamien pakolaisten määrät ovat suuria sekä absoluuttisesti että erityisesti suhteessa asukaslukuun. Nyt kunnassa halutaan painaa hieman jarruja. Tai kuten kunnanneuvos asian ilmaisee, asettaa raja, kuinka suurelle joukolle kunnan palvelut riittävät.
 
Raja asetettiin alkukesällä tehdyssä päätöksessä 70 turvapaikanhakijaan tänä vuonna ja 60:een ensi vuonna. Tämän vuoden osalta rajaa on sittemmin nostettu 90:een poikkeuksellisen tilanteen vuoksi.
 
Hanssen sanoo, että puolueet oikealta vasemmalle ovat linjauksen takana, lukuun ottamatta maahanmuuttokriittistä edistyspuoluetta. Hanssen itse edustaa Vasemmistoliiton sisarpuoluetta, Sosialistista vasemmistopuoluetta (SV).
 
Vesisaaresta muutetaan etelään niin kuin kaikista Pohjois-Norjan kunnista. Pois muuttavat sekä norjalaiset nuoret että norjan kielen taidon hankkineet ja oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat. Kunnan väkiluku on silti hienoisessa kasvussa.
 
 – Meillä on hyvät päivähoito- ja koulupalvelut. Kulttuuripalveluihin on satsattu. Asuntotilanne on kohtuullinen, mutta tämä on hallintokaupunki. On haaste saada oleskeluluvan saaneet työllistymään, selittää Hanssen.
 
Taloudellisesti turvapaikanhakijat eivät ole rasittaneet Vesisaaren taloutta. Valtion maksuosuudet ovat kattaneet kulut. Viisi vuotta sitten tehtyjen laskelmien mukaan nettovaikutus oli kunnalle vuositasolla noin 10 miljoonaa kruunua positiivinen.
 
– Viime vuosina turvapaikanhakijoina on ollut perheitä ja päivähoidon kulut ovat kasvaneet. Nyt nettovaikutus menee hieman miinukselle, myöntää Hanssen.
 
Pekka Mauno

Asiasanat

Menot