Uutiset

Poikkeuksellinen järvien kunnostussuunnitteilla Talvivaaran lähijärviin

Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan paraikaa, onko Talvivaaran kaivosyhtiön konkurssin aiheuttamiin välttämättömiin menoihin varattava rahaa kesän yli, syksyyn saakka.

Ministeriön on annettava esityksensä parin viikon kuluessa, jotta summa ehtisi vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon. Eduskunta saa hallituksen esityksen puitavakseen 12. helmikuuta.

Asialla on kiire vaalikauden päättymisen takia. Vuoden toisen lisätalousarvioesityksen käsittelee uusi eduskunta vasta syksyllä.

Kaivostoimintaa harjoittava Talvivaara Sotkamo Oy on julkisselvityksessä, joten konkurssipesä toimii valtion rahoilla. Valtion on poistettava ympäristövahinkojen uhkaa, hoidettava välttämättömiä vesienhallintatöitä ja pieniä investointeja.

Marraskuussa eduskunta hyväksyi 60 miljoonan euron Talvivaara-määrärahan, jonka on tarkoitus riittää toukokuulle saakka. Hallitus seuraa tiiviisti Talvivaaran tilannetta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuu joulutauon jälkeen ensimmäisen kerran tänään perjantaina.

Konkurssipesä pyrkii myymään toiminnan jatkajalle. Pesän julkisselvittäjä Jari Salminen kertoi joulun alla, että meneillään oli neuvotteluja useiden ostajaehdokkaiden kanssa. Ostotarjouksista ei vielä tuolloin puhuttu.

Emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yrityssaneerausmenettely alkoi marraskuun lopussa. Espoon käräjäoikeus on antanut selvitysmies Pekka Jaatiselle lisäaikaa saneerausohjelmaehdotuksen täydentämiseen tammikuun loppuun saakka.

 

Erityisnuorisotyönohjaaja Tarja Vehkaojalle Kivijärvi on tuttua seutua. Hän on ohjannut siellä Kajaanin seurakunnan leirejä kesät vuodesta 1987 saakka.

Tosin joulusauna lämpeni viimeisen kerran neljä vuotta sitten, eikä leirejä ole ollut enää kolmeen vuoteen.

– On vain retkeilty ja käyty tulilla, Vehkaoja sanoo.

Olemisen luonne muuttui, kun uinti, kalastelu ja saunominen eivät enää onnistu. Uinti alkoi aiheuttaa iho-oireita. Marraskuussa 2012 Talvivaarassa tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen järvivettä ei enää ole saanut käyttää löylyvetenä. Kaivosyhtiö on kyllä kesäisin pyydettäessä täyttänyt saunojille säiliön puhtaalla vedellä, mutta saunominen on vähentynyt.

Kivijärvi yksi kolmesta

Kivijärvi on yksi kolmesta järvestä, jotka on kunnostettava ympäristövastuulain perusteella. Kunnostusvelvoitetta sovelletaan Suomessa ensi kertaa Talvivaaran lähivesiin: vesien pilaajan on ennallistettava järvet.

Järvien tila huonontui Talvivaaran kaivosalueelta tulleiden päästöjen takia merkittävästi.

Niiden alin vesikerros on suolainen, metallipitoinen ja vähähappinen. Lämpötila ja tuulet eivät enää sekoita vesikerroksia, joiden tiheyserot ovat suuret. Kaivosyhtiö teetti Ramboll Finland Oy:llä syksyllä, ennen konkurssiin hakeutumistaan, alustavan suunnitelman. Suomen ympäristökeskus Syke ja Geologian tutkimuskeskus GTK ovat arvioineet sitä.

Kunnostusta edeltää pitkäkestoinen virallinen menettely. Avainasemassa on Kainuun ely-keskus, joka ottaa kevään aikana kantaa kunnostuksen aikataulun lisäksi kunnostustapaan ja rahoitukseen.

– Pitää miettiä tarkkaan, mitä tehdään ja missä vaiheessa, sanoo yksikön päällikkö Sari Myllyoja Kainuun ely-keskuksesta. Mitään kustannusarviotakaan ei tässä vaiheessa vielä ole.

Edessä on ainutlaatuinen tehtävä. Paitsi, että sovellettavana on uusi laki, myös työ on uudenlaista. Vastaavia kohteita ei ole aiemmin kunnostettu.

– Se, että alusvesikerrokset ovat suolaantuneet, on Suomessa poikkeuksellista. Meillä yleensä kunnostusongelma liittyy rehevöitymiseen ja sitä kautta alusvesien huonoon happitilanteeseen, sanoo palvelupäällikkö Markku Maunula Sykestä.

Hän pitää Talvivaaran pienten lähijärvien kunnostuksen yhtenä perusasiana järviin tulevan kuormituksen saamista riittävän pieneksi. Silloin kunnostuskin on järkevää.

Sekä Syke että GTK pitävät hyvänä Talvivaaran suunnitelmaa, että ensin kunnostusmenetelmää testattaisiin pienimmässä järvessä Salmisessa. Hankalin kohde Kivijärvi olisi vuorossa viimeisenä. Ely-keskus on hiljattain pyytänyt kantaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesältä.

Konkurssipesän edustaja toteaa sähköpostitse, ettei sillä ole nyt tiedotettavaa vesien kunnostukseen liittyen. Se kertoo edistävänsä lähivesien kunnostusta viranomaisten päätösten ja lupien mukaisesti.

Suunnitelmista on luvassa laaja julkinen kuuleminen. Joukkoa, jolla on oikeus ottaa asiaan kantaa, ei Myllyojan mukaan voi rajata tarkasti, koska kyse on vesialueesta.

Vain Kivijärvellä on leirikeskus ja pari mökkiä. Siellä on retkeilty paljon. Vehkaoja kertoo nuorten meloneen järvellä mielellään. Vieraana kävi myös ryhmiä koulu- ja nuorisokodeista muualta Suomesta.

– Kun kaupungissa kasvanut nuori pääsee kosketuksiin erämaaluonnon kanssa, se tuo toivoa ja voimaa käsitellä omiakin asioita, Vehkaoja sanoo.

Hän muistaa, että lukemattomissa talkoissa ajatuksena oli rakentaa paikkaa myös tuleville sukupolville.

Kunnostusaikeesta ei ole vielä kantautunut tietoa hänelle.

– Olisi hienoa, jos olisi toivoa, että järvet pelastuvat. (LM–HäSa)

Susanna Kinnunen

Asiasanat