Uutiset

Poliiseihin kohdistuvaa väkivaltaa tutkinut Henri Rikander viikonlopun ampumisista: “Oli tilastollisesti todennäköistä, että näin tapahtui”

Poliiseihin kohdistuneesta väkivallasta väitellyt asiantuntija sanoo, että viikonlopun ampumiset ovat osa kahdenkymmenen vuoden jatkumoa. Viranomaisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt samaan aikaan, kun kansalaisten toisiinsa kohdistama väkivalta on vähentynyt.
Henri Rikanderin mukaan väkivaltaa voidaan pitkällä aikavälillä vähentää tehokkaasti vain varhaisella puuttumisella. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
Henri Rikanderin mukaan väkivaltaa voidaan pitkällä aikavälillä vähentää tehokkaasti vain varhaisella puuttumisella. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti

Viikonloppuna sattuneet ampumiset eivät yllättäneet poliiseihin kohdistuvaa väkivaltaa tutkinutta Henri Rikanderia.

– Eivät millään tavalla. Yksittäiset tapaukset kohahduttavat, mutta oli tilastollisesti todennäköistä, että näin tapahtui, poliisiin kohdistuneesta väkivallasta väitellyt oikeustieteen tohtori Rikander toteaa.

Kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä Koneistajantiellä Porvoossa puolenyön jälkeen sunnuntaina. Keskusrikospoliisi tutkii tapausta murhan yrityksinä. Epäiltyjä tekijöitä on useita. Sairaalahoidossa olevien poliisien tilan on kerrottu olevan vakaa.

Kyseessä oli viikonloppuna jo toinen tapaus, kun poliisia ammuttiin. Jyväskylässä poliisia ammuttiin ilma-aseella kasvoihin lauantaina. Poliisi loukkaantui, mutta hänen saamansa vammat eivät ole hengenvaarallisia.

Keväällä valmistuneesta Rikanderin väitöstutkimuksesta selviää, että poliiseihin kohdistuva väkivalta on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2016 tilastoitiin 1 699 poliisiin kohdistunutta väkivallantekoa, kun 1999 niitä tilastoitiin vain 833.

Vuonna 2016 tehtiin 1 047 selvitystä poliisin voimankäytöstä. Kolmannes selvityksistä koski etälamauttimen käyttöä.

Väkivallan lisääntyminen on synnyttänyt poliisiin sietämisenkulttuuria, jossa vähäinen väkivalta koetaan työhön kuuluvana.

Ruotsissa kierrätetään poliiseja naaman “palamisen” pelossa

Viranomaisiin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen ei ole vain suomalainen ilmiö.

– Väkivalta on kaksinkertaistunut Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja pitkällä aikavälillä kolminkertaistunut Hollannissa. Ruotsissa on jo alueita, joilla poliiseja kierrätetään, jotta näiden kasvot eivät “pala” ja he eivät joudu koston kohteeksi. On myös sellaisia alueita, että jos niille mennään, niin mennään isolla porukalla.

Samaan aikaan kun viranomaisiin kohdistuvan väkivallan uhka on Suomessa lisääntynyt, kansalaisten välinen katuväkivalta on vähentynyt.

– Onko hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtumassa muutos, jossa virallistahoihin alkaa kohdistua uhkaa, koska ihmiset kokevat, että eivät tule kuulluiksi omassa viiteryhmässään ja ajautuvat siksi väkivaltaan, Rikander pohtii.

“Kaikkea ei voi mitata rahassa”

Suoran fyysisen väkivallan uhan lisäksi poliisiin kohdistuu henkistä painostusta. Rikanderin mukaan Suomessa on useita poliiseja, jotka ovat jopa vaihtaneet työtä uhkailujen ja niin sanotun maalittamisen vuoksi.

Rikander ei kuitenkaan usko, että painostuksen lisääntyminen johtaa kierteeseen, jossa myös poliisi koventaa otteitaan, sillä syyttäjä tutkii kohdehenkilön vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneen poliisin voimankäytön. Poliisin toiminnasta voi lisäksi valittaa laillisuusvalvojille kuka tahansa.

– Se, että oikeusprosesseja on useita, on suojaava tekijä. Poliiseihin kohdistuvat epäilyt tutkitaan jopa tarkemmin kuin muihin kansalaisiin kohdistuvat, Rikander arvioi.

Väkivallan uhkaa ei Rikanderin mukaan voida poistaa yhteiskunnasta vain voimankäyttöä lisäämällä. Sen sijaan riskihenkilöt pitäisi kyetä tunnistamaan aiemmin ja puuttua ongelmiin ennen niiden kärjistymistä.

– Aggressiivisuuteen taipuvaisilla henkilöillä pitäisi olla kanava aggressioidensa käsittelyyn ja purkamiseen. Korostan varhaisen puuttumisen mallia, joka alkaa jo päiväkodeista ja kouluista. Siihen tarvitaan riittävät resurssit. Kaikkea ei voi mitata rahassa.