Uutiset

Poliisi haraa ankarasti tieto– suojaa vastaan

Rovaniemeläinen Jarno Siivola halusi selvittää, montako kertaa hänen tietojaan on käyty katsomassa poliisin henkilörekistereissä. Siivolalla ei ollut mitään yksittäistä syytä epäillä urkintaa, mutta hän rupesi kertomansa mukaan aprikoimaan asiaa poliisista saamiensa huonojen kokemusten takia.

– Tuli sellainen fiilis, että olenko siellä jollekulle piikki lihassa, Siivola sanoo.

Siivola pyysi poliisihallitusta tekemään tietoliikenneajon, josta selviäisi miten monta kertaa ja milloin hänen tietojaan oli viime vuosina katseltu. Hän sai pyyntöönsä kielteisen päätöksen.

Poliisihallitus vastasi, että rekisteröidyllä on oikeus nähdä lokitiedot julkisuuslain asianosaiselle kuuluvan tiedonsaantioikeuden nojalla.

Koska mitään Siivolaa koskevaa asiaa ei ole ollut poliisissa vireillä, hänellä ei ole poliisihallituksen mielestä oikeutta tietää, onko hänen tietojaan katseltu.

PÄÄTÖS ei yllätä julkisoikeuden professori Tomi Voutilaista Itä-Suomen yliopistosta.

– Tiedän monta tällaista tapausta, joissa tietoja ei ole annettu, eikä ole selkeästi ilmaistu millä perusteella, hän kertoo.

Pohjois-Savossa poliisi kieltäytyi antamasta lokitietoja, vaikka korkein hallinto-oikeus velvoitti siihen. Poliisia vastaan käynnistettiin ulosottomenettely, josta poliisi valitti.

– Samasta tapauksesta on nyt hallinto-oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden, käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot, joista poliisi on hävinnyt kaikki, Voutilainen luettelee.

Professori uskoo, että poliisin neliraajajarrutuksen syy on pelko uusien massaurkintojen paljastumisesta.

– Poliisit ovat joutuneet poikkeuksellisen paljon käräjille henkilötietorikoksista. Lehtitiedoista päätellen tällaisia tapauksia on useita vuosittain.

POLIISIN pullikointi tietopyyntöjä vastaan on mahdollista epäselvän lainsäädännön takia.

Viime vuonna tuli voimaan säännös, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon potilailla on oikeus saada tietää, kuka heidän tietojaan katselee. Turvallisuusviranomaisten rekistereihin tällaista lähes subjektiivista oikeutta ei toistaiseksi ole.

– Moni asia puoltaa sitä, että tilannetta pitäisi selkeyttää. Nyt kuormitetaan oikeuslaitosta tarpeettomasti, Voutilainen sanoo.

Professorin mielestä ihmisillä pitäisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet saada selville, kuka heidän tietojaan katselee.

– Tässä on kysymys tietosuojan ytimestä ja perusoikeuksien turvaamisesta. Siitä, ettei viranomainen käytä henkilötietoja kuin siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty. Myös rekisteröitävien on saatava osallistua valvontaan.

SIIVOLA EI todennäköisesti saa pyytämiään tietoja. Voutilaisen mukaan pelkkä yleinen epäily ei riitä, vaan nykylain mukaan tarvittaisiin esimerkiksi jonkinlainen konkreettinen näyttö siitä, että poliisi on vuotanut tietoja.

Voutilaisen mukaan poliisihallituksen tulisi ratkaista tietopyynnöt aina tapauskohtaisesti kaikille lähetettävän samanlaisen standardivastauksen sijaan.

– Vaikka lokitieto itsessään on salassa pidettävä, sen sisältämä tieto siitä, kuka on käynyt käsittelemässä henkilötietoja, voi sen sijaan olla julkinen tai ainakin asianosaiselle kerrottava tieto, Voutilainen opastaa.

– Viranomaisen pitäisi aina antaa päätöksensä perustelu juuri siihen asiaan, mitä heiltä on pyydetty, hän jatkaa.

Asiasanat