fbpx
Uutiset

Poliisi kipuilee henkilötietojen suojaamisen kanssa

Massaurkinnat, tietovuodot ja muut poliisin rekistereihin liittyvät epäselvyydet ovat alkaneet jo haitata poliisin perustyötä.

Poliisit eivät enää ole varmoja siitä, minkälaiset oikeudet heillä on käyttää viranomaisten yhä laajempia ja monipuolisempia rekistereitä, joissa on myös tavallisten ihmisten henkilötietoja.

– Meillä on muun muassa ihan akuuttina ongelmana, että vuoroon tulevat kenttäjohtajat kyselevät mitä saavat katsoa järjestelmistä, jotta voisivat orientoitua käynnissä olevaan toimintaan ilman pelkoa syytteistä, kertoo Poliisihallituksen esikuntayksikön päällikkö, poliisijohtaja Tomi Vuori.

– Kaikki käynnissä olevat prosessit, ajassa olevat ilmiöt ja sekava sääntely ovat johtaneet poliisin sisällä aikamoiseen hämmennykseen, hän lisää.

LÄNNEN MEDIAN sanomalehdissa kerrottiin viikonloppuna perheestä, joka on käynyt vuosia oikeutta saadakseen selville, onko heidän tietojaan urkittu poliisin rekistereistä.

Perhe on erittäin pettynyt sekä poliisin että syyttäjien toimintaan. Poliisi esimerkiksi suostui luovuttamaan pyydettyjä tietoja vasta viiden tuomioistuimen päätösten ja ulosoton jälkeen.

Vuori ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta yleisellä tasolla asia on hänen mielestään selvä.

– Voin vakuuttaa, että henkilötietojen suojan merkitys ymmärretään meillä todella hyvin. Ei ole hyväksyttävää katsoa henkilötietoja ajattelemattomuuttaan tai turhasta uteliaisuudesta. Ne perataan pois, hän lupaa.

Vuoren mukaan vielä parikymmentä vuotta sitten poliisin työssään tarvitsemat tiedot ihmisistä olivat heidän henkilökohtaisissa muistiinpanoissaan ja kollegat pidettiin ajan tasalla keskinäisillä puheilla.

– Pienissä yksiköissä kaikki tiesivät vähän kaikkea, hän kuvailee.

Nyt vastaavat tiedot ovat sähköisessä muodossa ja tietoa kertyy koko ajan enemmän.

– Sitä analysoimalla ihmisten yksityisyys avautuu ihan uudella tavalla. Se vain korostaa tämän asian merkitystä, Vuori myöntää.

PERUSTUSLAIN uudistaminen nosti henkilötietojen suojan aivan uudelle tasolle 1990-luvulla.

– Korostan, että se on hyvä asia. Sääntely on kuitenkin hirvittävän pirstaleista, jolloin se on yksittäiselle (tietojärjestelmien) käyttäjälle tosi hankalaa, Vuori sanoo.

Lainsäädännössä on esimerkiksi sellaisia puutteita, että poliisi saa hankkia jonkun tietyn tiedon, mutta ei saa tallentaa sitä mihinkään.

– Meidän iso kenttä on aika ihmeissään, että mitä he oikeasti saavat tehdä, kun eivät he väärinkään halua tehdä, Vuori kertoo.

EDUSKUNTA edellytti jo toissa vuonna, että hallitus käynnistäisi mahdollisimman nopeasti poliisin henkilötietolain kokonaisuudistuksen muun muassa rekisterien valvonnan kehittämiseksi.

Lakiuudistus on jäänyt odottamaan EU:n tietosuojadirektiiviä, mutta poliisin mielestä asiassa tulisi painaa kaasua.

– Me näemme, että henkilötietojen käsittelyä koskeva lakiuudistus pitäisi tehdä etupainotteisesti. Se luo edellytykset kaikelle muulle.

Muulla Tomi Vuori tarkoittaa paitsi henkilötietojen käsittelyn selkeyttämistä, myös poliisin tarvetta lisätä tiedonhankintaa entisestään netissä. Nykyinen ”kevytpeitetoiminta” ei hänen mukaansa riitä.

– Poliisi ei voi mennä täysin pidäkkeettä mukaan keskusteluryhmiin, joissa suunnitellaan rikosta. Siinä on selkeästi ongelmia.

ESIMERKIKSI suljetulla nettifoorumilla uhkailevia kirjoittavaan nimimerkkiin ei päästä kiinni riittävän nopeasti vielä siinä vaiheessa, kun kirjoittaja on tuntematon.

– Sitten, kun tiedetään henkilö, jota on syytä epäillä, valtuutemme riittävät, Vuori sanoo.

Vuoren mukaan nyt keskustellaankin siitä, voidaanko viranomaisten antaa päästä tietovirtaan kiinni ja valvoa ihmisiä vähän kevyemmin perustein kuin nykyään, mutta kuitenkin jonkin epäilyn perusteella.

– Se liittyy käsi kädessä yksityisyydensuojaan ja siihen, että meillä täytyy olla asialliset tallennusalustat ja pelisäännöt, miten tietoja voidaan käsitellä.

Asiasanat

Menot