Uutiset

Poliisi takavarikoinut jo 2 000 asetta

Kädenvääntö lääkäreiden roolista aseiden hallussapito- ja hankintalupien myöntämisessä saa jatkoa, kun asedirektiivin käsittely etenee EU:ssa.

Vuosien 2012 ja 2015 välillä lääkärien ilmoitusvelvollisuutta kiristettiin ja heidät velvoitettiin ilmoittamaan poliisille kaikista ihmisistä, joiden he näkivät olevan epäsoveliaita kantamaan asetta.

Poliisihallituksen ylitarkastajan Jussi Kytösaaren mukaan poliisille saapui näiden kolmen vuoden aikana yli kaksi tuhatta ilmoitusta.

– Niiden avulla saimme takavarikoitua 1800 asetta yli viideltä sadalta ihmiseltä, jotka olisivat voineet olla vaaraksi muille tai itselleen, Kytösaari sanoo.

Vuoden 2015 lakimuutos kavensi taas lääkäreiden ilmoitus-velvollisuutta. Samalla myös poliisille saapuneiden ilmoitusten määrä romahti.

Poliisi voi edelleen vaatia terveydenhuollon ammattilaisilta aseluvan hakijoiden terveystietoja yksittäistapauksissa.

Lääkärillä on nykyisen aselain nojalla velvollisuus ilmoittaa poliisille vain henkilöistä, joiden se on oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa todennut olevan vaaraksi itselleen tai toisille. Myös itsemurhayrityksestä tahdosta riippumattomaan hoitoon otetusta potilaasta ilmoitetaan.

Viime vuoden uudistuksella mentiin Kytösaaren mukaan pelkästään huonompaan suuntaan.

– Lääkärit ovat nyt ainakin tyytyväisiä.

Lääkäreiden näkemys on ollut se, ettei lääketieteellisillä testeillä voi luotettavasti arvioida henkilön taipumusta väkivaltaiseen käyttäytymiseen tulevaisuudessa.

Psykiatrian erikoislääkärin Jukka Kärkkäisen mukaan aselupien arvioinnit vaatisivat ainakin lisäresursseja ja lääkäreiden täydennyskoulutusta. Väkivaltariskin arvioimiseen on kouluttautunut tällä hetkellä alle sata lääkäriä.

Kärkkäisen mukaan luotettavan arvion tekeminen henkilöstä vaatii ainakin kaksi vastaanottokertaa.

– Se edellyttää myös huolellista potilaan elämän- ja sairaushistorian läpikäymistä sekä ajankohtaisen tilanteen arviointia.

Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan lääkäri pystyy pidennetylläkin vastaanotolla tunnistamaan vain harvoja poikkeuksellisia tiloja, kuten dementian, jotka voivat muodostaa selvän riskin aseen hallussapidolle.

-Ei lääkärillä ole mitään röntgenkatsetta, jolla voisi yhden käynnin aikana sanoa, annetaanko henkilön hankkia haulikko vai ei, Lauerma sanoo.

Lääkäreiden rooli hallussapito- ja hankintalupien myöntämisessä mietityttää myös EU-tasolla. Parhaillaan neuvoteltavassa EU:n asedirektiivissä väännetään kättä samasta aiheesta.

EU-komission ehdotus aselupien määräaikaisuudesta ja viiden vuoden välein vaadittavasta lääkärintarkastuksesta on toistaiseksi hylätty. Lauerman mukaan lääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen on äärimmäisen harkitsematon suunta.

– Vaarana on, että ihmiset eivät hae apua ongelmiinsa. Pelätään, että siinä menee samalla aselupa ja metsästysharrastus. Sitten vasta kamalia alkaakin tapahtua.

Päivän lehti

2.6.2020