Uutiset

Poliisia joutuu odottamaan suurimmassa osassa maata yhä kauemmin – Katso kartasta maakunnan tilanne

Suomalaiset joutuvat odottamaan poliisia useimmissa maakunnissa yhä pidempään. Tämä käy ilmi Lännen Median Poliisihallitukselta pyytämistä tilastoista. Utsjoella poliisia joutuu odottamaan jopa yli kaksi tuntia, Pietarsaaressa vain 10 minuuttia. Tämän vuoden tilaston mukaan Suomessa on jo 136 kuntaa, joissa poliisin tulo kestää vähintään puoli tuntia.
Hämeenlinnan poliisitalo Miekkalinna. Kuva: Markku Tanni / arkisto

Erot poliisien odotusajoissa ovat revenneet entistä suuremmiksi. Alkuvuoden tilastojen mukaan Suomessa on jo seitsemän kuntaa, jossa poliisia saa odotella vähintään tunnin.

Poliisi kutsuu odotusaikaa toimintavalmiusajaksi. Erot kuntien välillä ovat suurimmillaan yli kymmenkertaiset: Utsjoella poliisia saa odotella yli kaksi tuntia, Pietarsaaressa 10 minuuttia.

Poliisin tammi-elokuun tilastoinnin mukaan Suomessa on 136 kuntaa, joissa poliisi tulo hälytyksen teon jälkeen kestää vähintään puoli tuntia.

Grafiikasta korjattu 27.9. klo 13.00 Hämeen vasteaika v. 2018.

”Aikaa menee ajamiseen edes takaisin hälytystehtävien perässä”

Hallitus päätti budjettiriihessään 3,3 miljoonan euron määrärahasta poliisin palvelutason parantamiseen haasteellisilla sekä harvaan asutuilla alueilla.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ehti jo Kalevan haastattelussa (19.9.) lupailla Lappiin ”pikemminkin kymmeniä kuin yksittäisiä poliiseja”. Lisäresurssit tulevat Mykkäsen mukaan näkymään myös Oulusta johdetussa poliisitoiminnassa. Mykkäsen peruste on, että toimintavalmiusajat ovat Oulun poliisilaitoksen alueella liian pitkät.

Se pitääkin paikkansa, mutta vielä pitemmät vasteajat ovat Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella. Sitä johdetaan Vaasasta. Poliisin odottelun kannalta huonoimpien kuntien joukkoon on pudonnut kuntia Etelä-Pohjanmaan syrjäkulmilta.

– Kun hälytystehtävät ovat maantieteellisesti hajallaan, aikaa menee poliisien ajamiseen edes takaisin hälytystehtävien perässä, sanoo Pohjanmaan poliisipäällikkö Kari Puolitaival.

Toisaalta poliisi tulee maan nopeimmin paikalle Pietarsaaressa. Syynä on se, että poliisit tulevat läheltä, eikä aikaa mene autossa istumiseen.

– Ongelma kulminoituu partioiden sijoittumiseen. Nyt mietitään, mitä sille voi tehdä, sanoo Kari Puolitaival.

Suunnitelmaa uusien poliisivirkojen sijoittamisesta ei vielä ole.

– 3,3 miljoonaa on korvamerkitty maaseudulle ”vahvistamaan poliisin palvelukykyä erityisesti vasteaikojen kannalta haasteellisilla alueilla”, mutta mitään sen tarkempaa vahvistettua suunnitelmaa poliisivirkojen sijoittamisesta ei vielä ole olemassa, sanoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.

Määrittely on peräisin sisäministeriön budjettiriihen yhteydessä kertomasta määrärahaperusteesta. Koska koko määrärahaesitys päätettiin vasta riihessä, rahan käyttöä koskeva valmistelu on vielä kesken.

– Finaalissa ollaan vasta kun jokaisen 11 poliisilaitoksen kanssa on käyty tulosneuvottelut, Heikinheimo sanoo.

Silloin ollaan marras-joulukuussa.

Lue myös: Hämeen poliisi saattaa jäädä ilman lisämäärärahoja. Poliisipäällikkö: ”Viime vuonna meidät pelasti se, että säästimme vuokrissa”

 

Poliisihallituksen valta ulottuu jakamaan könttäsummat eri poliisilaitoksille. Poliisilaitokset päättävät itsenäisesti, annettuja linjauksia noudattaen, miten saatu raha toimintaan käytetään.

Poliisin toimintavalmiusajat ovat yksi, mutta ei suinkaan ainoa peruste mitata palvelutason parantamista.

Heikinheimo sanoo, että palvelutasoa voidaan mitata myös rikosten tutkinta-aikojen ja selvitysprosenttien, liikenteen valvonnan tai lupapalvelujen tunnuslukujen perusteella.

– Nyt tuli korvamerkittyä rahaa, mutta sen tarkemmat jakamisen perusteet ovat vielä valmistelussa, sanoo Heikinheimo.

Mistään lottopotista lisämäärärahoissa ei poliisin kannalta ole kyse. Jos lasketaan poliisin viime vuosien perusrahoituksen leikkaukset, nyt tulossa oleva 5,8 miljoonaa euroa maaseudun ja kaupunkien poliisivirkoihin merkitsee Heikinheimon mukaan, että leikkaukset on vasta kurottu umpeen.

Enontekiön poliisiasioita hoidetaan Muoniosta käsin

Keskustelu haja-asutusalueillaasuvien turvattomuudesta alkoi, kun Lapin poliisilaitos ilmoitti jättävänsä Enontekiön poliisivirat täyttämättä.

Enontekiö on ollut maaliskuusta alkaen kahden Muoniosta operoivan nimikkopoliisin toiminta-aluetta. Muoniosta Enontekiön äärikolkkaan Kilpisjärvelle on 170 kilometriä.

– Hälytystehtäviä Enontekiöllä oli tammi-elokuussa 11 prosenttia vähemmän. Yllättävää on se, että kiireellisissä tehtävissä toimintavalmiusaika on ollut tänä vuonna lyhyempi kuin vastaavana aikana viime vuonna, sanoo Lapin poliisilaitoksen päällikkö Esa Heikkinen.

Tilastojen mukaan turvallisuus Enontekiöllä ei siis tämän vuoden tammi-elokuussa ole heikentynyt. Rikosten määrä on laskussa, liikennesakkoja on tosin annettu viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän.

– Kun lisäresurssia saadaan, kaikkien Lapin kuntien alueiden turvallisuus paranee. Tunturi-Lapissakin saadaan kaksi, jopa kolme partiota yhtä aikaa liikkeelle. Silloin heitä voidaan ohjata ongelmallisimmille alueille, sanoo Heikkinen.

”Hälytystehtäviä on hoidettu puhelimitse”

Enontekiöllä ei turvallisuustilanteesta ole aivan yhtä ruusuista kuvaa. Valtuuston puheenjohtajan mielestä tilastoilla voidaan todistaa se, mitä halutaan todistaa.

– Jos hälytystehtävien määrä on laskenut, se voi tarkoittaa myös sitä, että ihmiset soittavat vähemmän poliisille. Toimintavalmiusaikaa selittää se, että hälytystehtäviä on hoidettu puhelimitse, puheenjohtaja Seppo Alatörmänen perustelee.

Yksi asia on hänen mielestään selvä.

– Ihmisten turvallisuudentunne ei ole ainakaan parantunut, kun poliisi on paikkakunnalta lähtenyt. Jos tilastot ovat parantuneet, ne ovat aiemmin olleet todella huonot, sanoo valtuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen. LM-HäSa

Päivän lehti

21.1.2020