Uutiset

Poliisibarometri: Luottamus poliisin laskenut – todistajien ja asianomistajien uhkailu ja painostaminen

Keskiviikkona julkaistusta poliisibarometristä selvisi, että kansalaisten luottamus poliisiin on laskenut viime mittauskerrasta. Barometriin vastanneista rikosprosessiin todistajina tai asianomistajina osallistuneista 27 prosenttia on kokenut painostusta tai uhkailua. Luottamusta poliisiin halutaan lisätä parantamalla poliisin näkyvyyttä.
Luottamusta poliisiin halutaan parantaa muun muassa lisäämällä poliisin näkyvyyttä. Poliisi partioi Hyvinkään tarkastuspisteellä maaliskuun loppupuolella, kun Uusimaa suljettiin koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kuva: TONI REPO
Luottamusta poliisiin halutaan parantaa muun muassa lisäämällä poliisin näkyvyyttä. Poliisi partioi Hyvinkään tarkastuspisteellä maaliskuun loppupuolella, kun Uusimaa suljettiin koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kuva: TONI REPO

Rikosprosessiin osallistuvien todistajien ja asianomistajien uhkailu ja painostaminen on lisääntynyt, selviää sisäministeriön keskiviikkona julkaistusta poliisibarometristä.

Noin 73 prosenttia barometriin haastatelluista henkilöistä vastasi, ettei ole rikosprosessin todistajana tai asianomaisena kokenut lainkaan uhkailua tai painostusta. Tämä on alhaisin prosentti koko poliisibarometrin historiassa.

Lisäksi barometrista selvisi, että luottamus poliisiin on laskenut neljä prosenttiyksikköä.

Poliisibarometriin vastanneista 91 prosenttia luottaa poliisiin erittäin tai melko paljon. Vuonna 2018 poliisibarometriin vastanneista 95 prosenttia luotti poliisiin.

Keskiviikon tiedotustilaisuuteen osallistunut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi, että poliisin luottamukseen vaikuttaa näkyvyys.

– On selvää, että jos siellä näkyy virkapukuinen partio, se lisää turvallisuuden tunnetta. Jos tämä puuttuu toistuvasti vuoden aikana, tulee varmasti tunne siitä, että poliisi ei ole läsnä.

– Tällä on tietysti iso merkitys poliisin luottamukseen. Se liittyy poliisin palvelukykyyn… Se tunne, että poliisi ei hoida minun asiaani on omiaan vaikuttamaan siihen, että poliisiin ei luoteta jatkossa.

Alue vaikuttaa koettuun uhkailuun ja painostukseen

Barometrin tehneet Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat päättivät tutkia enemmän todistajien ja asianomistajien kokemaa painostusta ja uhkailua.

Tutkitun aineiston mukaan todistajien ja asianomistajien kokemaan painostukseen ja uhkailuun vaikuttavat esimerkiksi sukupuoli, työmarkkina-asema, bruttovuositulot ja suuralue. Sen sijaan ikä, koulutus tai poliisitausta eivät vaikuta koettuun painostukseen tai uhkailuun.

Aineiston mukaan naiset kokevat painostusta enemmän kuin miehet, työttömät enemmän kuin muissa työmarkkina-asemissa olevat, vähäosaiset enemmän kuin rikkaat ja Uudenmaan alueella asuvat enemmän kuin muualla asuvat.

Tiedotustilaisuudessa sisäministeri Maria Ohisalo ja poliisiylijohtaja Kolehmainen kommentoivat miten rikosprosessiin osallistuvien uhkailuun ja painostukseen voidaan puuttua.

– Oikeusministeriössä on pohdinnassa lainsäädännön kehittäminen tässä suhteessa. Jos tällä hetkellä ajatellaan, mitä voidaan nopeasti tehdä tilanteessa, jossa on sellainen tunne, että yritetään painostaa vaikkapa väkivallalla, voi soittaa 112 ja pyytää hälytyspartion akuuttiin tilanteeseen, Kolehmainen sanoo.

– Sillä on paljon väliä, että asioista puhutaan. Se, että tämäkin asia nousee keskusteluun, toivottavasti edesauttaa sitä, että ihmiset uskaltavat tuoda asian paremmin poliisin tietoon, Ohisalo jatkaa.

Poliisin näkyvyyttä pyritään lisäämään

Poliisin vaikuttavuus on barometrin mukaan vähentynyt.

Poliisin vaikuttavuudella viitataan barometrissä esimerkiksi siihen, kuinka hyvin poliisi on haastateltavien käsityksen mukaan onnistunut kiireellisissä tehtävissä sekä väkivaltarikosten ja asuntomurtojen selvittämisessä.

Esimerkiksi 55 prosenttia 2020 vastanneista uskoi, että poliisi on onnistunut melko tai erittäin hyvin asuntomurtojen selvittämisessä. Vuonna 2018 näin uskoi 65 prosenttia.

Poliisiylijohtaja pitää vaikuttavuuden vähentymisen lisäksi näkyvyyden vähentymistä barometrin vakavimpana tuloksena.

Ohisalo kommentoi, että poliisin näkyvyyttä pitäisi pyrkiä lisäämään.

– On paljon kuntia, joissa poliisi on läsnä, mutta voi olla, että poliisin merkkiä ei missään kunnan seinässä ole… Poliisi kyllä on, mutta se ei välttämättä suoraan arjessa näy. Pyrimme juuri siihen, että niillä alueilla, joissa tavoitettavuus on kaikista vaikein, lisättäisiin partioita.

Lisäksi poliisibarometristä selvisi, että asuntomurrot ja niiden yritykset sekä seksuaalinen väkivalta ovat lisääntyneet 2010-luvun lopulla. Sen sijaan huoli rikoksista on vähentynyt.

Tutkimuksen perusteella poliisin toiminta koetaan kuitenkin oikeudenmukaiseksi ja poliisin koetaan kohtelevan kansalaisia hyvin.

Poliisibarometri

Poliisibarometri on pitkän aikavälin seuranta- ja arviointitutkimus (1999–2020). Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.

Tutkimuksesta selviää kansalaisten arvio poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta.

Vuoden 2020 barometriä varten haastateltiin 1082 Manner-Suomessa asuvaa 15–79-vuotiasta henkilöä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin 4. helmikuuta ja 3. maaliskuuta välisenä aikana.

Barometrin julkaisija on sisäministeriö.

Poliisibarometrin tulosten analysoinnista ja raportin tekemisestä vastaa Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk).

Päivän lehti

13.8.2020