Uutiset

Poliisin keinot pidettävä ajan tasalla

Poliisilain uusimpien uudistusten käsittely alkoi eduskunnassa tutuin sanakääntein. Hallitus esittää, että poliisin telekuuntelu olisi tietyillä edellytyksillä sallittua myös törkeiden rikosten ehkäisemiseksi, ei enää vain niiden selvittämiseksi.

Tarkoitus on lisätä poliisin valtuuksia terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Jos halutaan puhua terrorismin torjunnasta, on sanoille löydyttävä katetta käytännöstä. Mitä torjuntaa se sellainen on, että tähän asti on periaatteessa valmistauduttu vain jo tapahtuneen terrori-iskun selvittämiseen.

Eduskunnassa lakiehdotus sai vastaansa etunenässä vihreät, jotka kavahtavat kaikkea vähänkin poliisivaltioon vivahtavaa.

Yksilönvapauden ja -suojan puolesta pitää kansanedustaja Kirsi Ojansuun (vihr.) tapaan kauniistikin puhua, mutta mörköjä ei pitäisi nähdä joka nurkan takana, kun poliisin keinoarsenaali halutaan pitää edes joten kuten ajan tasalla.

EU:n vertailussa suomalaisia terrorismintorjunnan järjestelyjä on arvosteltu riittämättömiksi. Aivan joka moitteen takia ei tarvitse poukkoilla, mutta tällä kertaa on perusteltua, että Suomen lainsäädäntö ja poliisin valtuudet vastaavat EU-maiden yleistä käytäntöä.

Terrorismihistoria on jyrkästi erilainen eri EU-maissa. Saksan ja Italian kaltaisissa maissa terrorismi on ollut karua todellisuutta jo vuosikymmeniä sitten.

Suomi on pysynyt lintukotomaisessa turvassa, mutta järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisjärjestöjen keskinäiset yhteenotot eivät ole harvinaisuuksia.

Terroriuhkista pitää osata puhua hyvän sään aikana, ei uhkakuvia maalaillen vaan selväjärkisen realistisesti. Terrorismin uhkaa ei voi sinisilmäisesti lakaista maton alle.

Suojelupoliisi vastaa terrorismin torjunnasta ja sillä pitää olla käytössään, jos ei aivan kaikki kuviteltavissa olevat, niin ainakin sen kipeimmin tarvitsemat keinot. Teletietojen käyttö on yksi niistä.

Helsingin käräjäoikeuden on määrä ensi keskiviikkona antaa päätöksensä Supon teleurkintajutussa. Tapaus on antanut vakavan muistutuksen: poliisin laajeneviin valtuuksiin sisältyy raskas vastuu.

Kysymys on luottamuksesta, niin kansalaisten luottamuksesta poliisiin yleensä kuin myös poliisijohdon ja poliittisten päättäjien keskinäisistä suhteista. Ylimääräisiä valvontaelimiä ei ole luontevaa perustaa Supoa suitsimaan, koska kansainvälinen terrorismintorjunta ei käy kovin laajan piirin reposteltavaksi. Myös poliisin sisäinen valvontayksikkö on Suomen oloissa ainakin toistaiseksi tarpeeton, kun poliisit eivät sentään kaiken aikaa joudu tutkimaan toistensa tekemisiä.

Suojelupoliisin valvonnan pitää olla tehokasta, mutta myös luontevaa. Vuoden vaihteessa poliisiylijohtajana aloittava Rikosseuraamusviraston nykyinen päällikkö Markku Salminen haluaa tulevassa virassaan saada säännöllisesti selvityksen Supon toiminnasta. Mikähän on tähän asti estänyt vastaavat palaverit? Supokaan ei voi olla valtio valtiossa.

Päivän lehti

10.4.2020