Uutiset

Poliisit saavat terveen talon

Uusi poliisitalo herättää keskeneräisenäkin kunnioitusta, vaikka talosta saakin nyt vasta kalpean aavistuksen siitä, mitä tuleman pitää.

Pyöreä ulkokuori on kuitenkin ehostusta vaille valmis, eikä siitä enää muuksi muutu.

Yli 50 miestä rakentaa taloa kiireen vilkkaa valmiimmaksi. Kovin työ tehdään nyt katolla, sillä vesikatto pitää saada valmiiksi ennen talven pakkasia. Kohta ulkopuolinen ei enää näe rakentamista, sillä työ keskittyy sisätiloihin.

Poliisitaloprojektin vastaava, rikosylikonstaapeli Markku Jovio harppoo tottuneesti työmaalla ja väistelee mutavelliä.

Seinään on jo puhkottu tuleva pääovi. Heti pääoven jälkeen Jovio maalaa silmien eteen kuvan 14 metriä korkeasta aulasta.
Kun päästään talon alakertaan, mies siirtää katseensa katosta lattiaan. Miehistötilojen neljän suihkun lattiaan tulee lähitulevaisuudessa tekniikkaa, jota on poliisitalon lisäksi Suomessa vain parissa muussa rakennuksessa.

– Tähän tulee yksi kosteusantureista. Olemme sopineet nyt neljän anturin paikat, mutta antureita tulee vielä myöhemmin lisää seiniin, Jovio kertoo asiantuntevasti.

Mannekiiniksi jo ennen valmistumistaan
Senaatti-kiinteistöjen omistamasta poliisitalosta tulee Kosteus- ja hometalkoiden mannekiini jo ennen valmistumistaan.
Sen lattiaan valetaan kosteusantureita, jotka seuraavat raken-
teiden kosteutta niin kauan kuin talo on olemassa. Antureiden
paikat valitaan tarkkaan, sillä ne on määrä sijoittaa niin, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä.

Tulevaisuudessa samanlaisia antureita voi olla hyvinkin käytössä yleisesti eri rakennuskohteissa.

Se olisi pitkä edistysaskel taistelussa kosteus- ja homevaurioita vastaan, sillä kiire saa monet rakentajat jättämään rakenteet kosteiksi.

Katseilta piilossa muhiva kosteus voi johtaa ikävään yllätykseen muutaman vuoden kuluttua.

– Kostea ja lämmin ilma vanhentaa talon rakenteet nopeasti ja tarjoaa homeelle hyvän kasvualustan. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, voidaan antureita käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi omakotitaloissa mittaamassa kosteutta. Niitten internetiin ilmoittamat tiedot toimisivat samalla talon huoltokirjana ja olisivat suureksi avuksi esimerkiksi asuntokaupoissa, tutkija Mika Mäkitalo Aalto-yliopistosta kertoo.

Pari vuotta käynnissä olleessa ns Railo-projektissa antureita ovat testaamassa Helsingin ja Espoon kaupungit sekä Hämeenlinnan poliisitalo ja Turussa valtion virastotalo.

Projekti päättyy vuodenvaihteessa, mutta anturit jätetään rakennuksiin pysyvästi.

– Koskaan aikaisemmin eivät kosteusanturit ole olleet osa rakennusta. Home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy on vielä aika lailla lapsenkengissä koko maassa. Tavoitteenamme on, että anturit tulisivat jokaisen rakentajan ulottuville tulevaisuudessa, Mäkitalo korostaa

”Jotakin on pakko tehdä”
Home- ja kosteusvauriot ovat Suomen kiinteistöissä niin ylei-
siä, ettei meillä ole Senaatti-kiinteistöjen investoinneista vastaavan johtaja Jukka Riikosen mukaan enää varaa seistä tumput suorina.

Nyt kokeiltava anturointi on vakava yritys ehkäistä kosteuden pääseminen talon rakenteisiin jo rakennusvaiheessa. Anturit ilmoittavat nimittäin heti, jos rakenteissa on liikaa kosteutta. Riikonen pitää tätä tärkeänä, sillä rakenteiden kuivuminen kestää pitempään, kuin suositukset antavat olettaa.

Rikosylikonstaapeli Markku Jovio ja Riikonen toivovat, ettei Suomeen rakennettaisi enää lisää rakennuksia, joissa havaitaan
myöhemmin kosteus- jahomevaurio.

– Tuntuu hyvältä, että poliisille rakennetaan Hämeenlinnaan tervettä taloa, Jovio iloitsee.