Uutiset Helsinki

Poliisiylijohtaja Kolehmainen: "Ei mennyt tunteisiin Poliisihallitukselle myönnetty vuoden suurimman salailijan palkinto"

Oikeustoimittajat ry palkitsi Poliisihallituksen vuoden suurimpana salailijana. Palkinto liittyy poliisin tiukentuneisiin salassapitotulkintoihin, joiden mukaan esimerkiksi terroristimurhaajan uskonto, rikollisjärjestöön kuuluminen ja perheväkivalta ovat esitutkinnassa salassa pidettäviä yksityisasioita.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että ottaa Oikeustoimittajat ry:n Poliisihallitukselle myöntämän salailupalkinnon vastaan neutraalein tuntein. Kuva: Joel Maisalmi
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että ottaa Oikeustoimittajat ry:n Poliisihallitukselle myöntämän salailupalkinnon vastaan neutraalein tuntein. Kuva: Joel Maisalmi

Poliisihallitus ottaa palkinnon vastaan, ei siinä mitään. Näin kommentoi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Lännen Medialle Oikeustoimittajat ry:n torstaina myöntämää Sumuverho-palkintoa.

– Ei minulla ole tässä tunteet pelissä mitenkään. Palkinto on Oikeustoimittajat ry:n arvio poliisihallituksen toiminnasta, Kolehmainen muotoili.

Oikeustoimittajat ry jakaa vuosittain palkinnot julkisuuden jarruttamisesta ja edistämisestä.

Salailupalkinnon sai tänä vuonna Poliisihallitus, joka ohjeisti tuoreessa poliisityöhön kohdennetussa Julkisuuskäsikirjassaan poliisit pimittämään esitutkinnassa tiedot esimerkiksi rikollisjengin jäsenyydestä ja kouluampujan ampumaharrastuksesta. Uusi ohjeistus linjaa salassa pidettäviksi yksityisasioiksi lisäksi esimerkiksi henkirikoksen tekijän humalatilan, Kela-huijaukset, perheväkivallan ja esimerkiksi terroristimurhaajan uskonnon.

Oikeustoimittajat ry katsoo, että poliisin valtakunnallinen salassapito-ohjeistus on omiaan estämään yleisön oikeutta saada varmistettua tietoa yhteiskunnasta.

Poliisihallituksen mukaan ohjeistus valmisteltiin huolellisesti ja siinä otettiin huomioon tuomioistuinten päätökset, eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerit ratkaisut.

– Oikeustoimittajilta pyydettiin käsikirjaan vähintäänkin lausunto. Jos poliisin julkisuusohjeistuksessa on jotakin korjattavaa, korjaamme sen mielellämme. Ongelmat tulisi saattaa kirjallisena lainsäätäjän tietoon, jolloin julkisuuslakia voitaisiin päivittää tarvittaessa, Kolehmainen toteaa.

”Kyse kansalaisten oikeuksista”

Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Rami Mäkinen ihmettelee Poliisihallituksen muuttuneita salassapitotulkintoja. Hän sanoo, että sama laki on ollut voimassa noin 20 vuotta, eivätkä korkeat tuomioistuimet ole muuttaneet lain tulkintaa.

– Ainoastaan poliisi tulkitsee lakia toisin. Esimerkiksi keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirjoissa on nykyisin yhtä paljon mustattua tekstiä kuin luettavaa, Mäkinen kuvailee.

Mäkinen muistuttaa, että kyse on ennen kaikkea yleisön ja kansalaisten oikeudesta saada tietoa yhteiskunnassa tapahtuvista asioista ja ilmiöistä. Hän ottaa esimerkiksi läheisväkivallan, jonka Poliisihallituksen tänä syksynä julkaisema Julkisuuskäsikirja luokittelee salassa pidettäväksi yksityisasiaksi.

– Yhteiskunnassamme on tehty vuosikymmenten ajan töitä, jotta perheväkivalta saataisiin näkyväksi ilmiöksi. Nyt poliisin salassapitolinjaukset työntävät sen takaisin piiloon kotien seinien sisälle.

– Ylisalaaminen mahdollistaa kaiken salakähmäisyyden sumentamalla yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja vaikeuttamalla esimerkiksi poliisin oman toiminnan valvomista, Mäkinen sanoo.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vakuuttaa, ettei poliisilla ole omaa intressiä tai tavoitetta ylisalata asiakirjoja.

– Toimimme sen mukaan, mitä lainsäätäjä kulloisessakin tilanteessa säätää. Missään nimessä emme halua vaikeuttaa toimittajien työtä, päinvastoin, Kolehmainen toteaa.

Valokeila ilahdutti syyttäjää

Vuoden 2019 Valokeilapalkinnon yhdistys antoi tänä vuonna oikeudenkäyntien käsittelyjulkisuuden edistämisestä Helsingin syyttäjäviraston syyttäjä Eija Velitskille. Velitskin jää eläkkeelle joulukuun alussa.

Oikeustoimittajat katsoo, että Velitski on edistänyt toiminnallaan julkisuutta ja avoimuutta. Hän on hoitanut useita paljon julkisuutta saaneita rikosjuttuja kuten 8-vuotiaan Vilja Eerikan murhan ja sarjakuristajan viimeisimpää henkirikosta.

– Velitski on syyttäjänä pitänyt oikeussalissa julkisuuden puolta usein silloinkin, kun oikeudenkäynnin muut osapuolet ovat vaatineet salailua, yhdistys perustelee Valokeila-palkintoa.

Lännen Media tavoitti lomiaan pois pitävän Velitskin kommentoimaan palkintoa.

– Vakavat rikokset, erityisesti lapsiin kohdistuvat henkirikokset saavat varsinkin alkuvaiheessa laajaa julkisuutta ja jäävät vaivaamaan ihmisiä. Siksi niille on saatava myös päätöspiste, että ihmiset saavat ne mielestään, Velitski sanoo.

Hän muistuttaa, että toimittajat ovat yleisölle tärkein kanava saada tietoa. Jos toimittajien pääsy oikeussaleihin ja asiakirjoihin estetään, samalla viedään myös yleisöltä oikeus saada tietoa.

– Olen iloinen siitä, että Oikeustoimittajat ry on huomannut yritykseni edistää julkisuutta. Samalla olen otettu palkinnosta ja otan sen ilolla vastaan, Velitski sanoo.

Oikeustoimittajat ry muistuttaa, että syyttäjä on oikeussalissa usein ainoa taho, jolla on tosiasiallinen mahdollisuus vastustaa oikeudenkäynnin liiallista salaamista. Oikeustoimittajat ry kannustaa syyttäjiä pitämään mielessä oman syytteen ajamisen ohessa julkisuusintressin varjelemisen.

Oikeustoimittajat ry on suomalaisten rikos- ja oikeustoimittajien yhdistys, jonka tarkoituksena on yhteiskunnan avoimuuden ja julkisuuden edistäminen sekä jäsentensä ammatillisena yhdyssiteenä toimiminen.

Tämän jutun kirjoittaja kuuluu yhdistykseen, mutta ei ole ollut mukana päättämässä palkinnoista.