Uutiset

Poliittisissa päätöksissä painavat asioiden lisäksi mielikuvat – selvitys paljastaa Jan Vapaavuoren sote-kritiikin pelästyttäneen

Yksi mies sai Sipilän hallituksen varpailleen sote-uudistuksessa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori koettiin niin isoksi uhkaksi, että hänet mainittiin nimeltä viestintäyritykseltä tilatussa riskikartassa. Sotea yrittää nyt vuorollaan Sanna Marinin hallitus. Loppukohtaus saatetaan jälleen näytellä perustuslakivaliokunnassa.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori profiloitui kiivaana silloisen sote-uudistuksen vastustajana Juha Sipilän hallituskaudella. Kuva: Arttu Laitala
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori profiloitui kiivaana silloisen sote-uudistuksen vastustajana Juha Sipilän hallituskaudella. Kuva: Arttu Laitala

Helsingin pormestarilla Jan Vapaavuorella (kok.) on syytä tyytyväisyyteen. Viestintäyritys Tekiriltä viime hallituskaudella tilattu selvitys kriisiviestinnästä sote-uudistuksessa nosti Vapaavuoren erikseen esiin yhtenä kompastuskivenä muutenkin ohdakkeisessa valmistelussa.

Lähes 20 000 euron selvitys listasi soten riskeiksi sosiaali- ja terveysministeriön sisältä tulevan kritiikin, ministeriöiden keskinäisen riitelyn ja epäonnistuneiden kuntakokeilujen lisäksi Vapaavuoren ulostulot.

Vapaavuori oli kieltämättä aktiivinen kriitikko. Sote kaatui lopulta perustuslaillisiin ongelmiin ja vei mennessään hallituksen keväällä 2019.

Vapaavuoren rooli pääkaupungin itsenäisyyden puolustajana oli mielenkiintoinen siksi, että hän haastoi näkemyksillään puoluetoverinsa Petteri Orpon. Silloinen valtiovarainministeri Orpo joutui virkansa puolesta ajamaan uudistusta, vaikka malliin sisällytetty maakuntauudistus oli kokoomukselle myrkkyä. Se puolueen oli nieltävä saadakseen laajan valinnanvapauden eli merkittävän roolin yksityisille palveluntarjoajille.

Tuli vaalit ja hallitus vaihtui. Alkukesällä esitellyssä Sanna Marinin (sd.) hallituksen mallissa on 21 sote-maakuntaa, minkä lisäksi Helsingille esitetään oikeutta sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen. Erityistason palveluista huolehtisi viisi yhteistoiminta-aluetta.

Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää alkuvuonna 2022 ja uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa 2023 alusta.

Vapaavuori on yhä kriittinen Helsingin itsenäisestä roolista huolimatta.

– Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, etten innostu maakuntamallista, vaikka tehtäisiin mitä muutoksia. Tyytyväinen voi olla siihen, että Uudenmaan erillisratkaisu on mukana, mutta olennaisin kysymys on, miten tämä rahoitetaan. Se on ollut suuri huoli jo ennen koronakriisiä ja on nyt vielä olennaisesti isompi (Yle 5.6.).

Paineet siihen, että ikuisuusuudistus toteutuu, ovat kovat. Edellytykset ovat paremmat kuin edellisessä yrityksessä, jossa maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden kytkentä hiersi hallituksen sisällä alusta asti.

Pientä helpotusta valmistelutyöhön voi tuoda se, että koronaepidemian torjunta vie suurimman huomion julkisessa keskustelussa. Varmaa kuitenkin on, että sotekin alkaa taas kiinnostaa eduskuntakäsittelyn lähestyessä. Lopulta katseet kohdistuvat jälleen perustuslakivaliokuntaan.

Uuteen kriisiviestintäsuunnitelmaan ei liene tarvetta, sillä edellisen opit pätevät yhä.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic