Uutiset

Pomotus ja ihmisjohtaminen

Hämeen Sanomien 19.9.2004 pääkirjoituksen otsikkona oli ”Jääkiekon pyykki jäi pesemättä”. Mielestäni pääkirjoitus havainnollistaa upeasti kahta erilaista johtamista eli eroa pomotuksen ja ihmisjohtamisen välillä.

Suomalaiset ovat tottuneet pomotukseen, johtajan sana on laki, ja pulinat pois. Monella on vieläkin ikävä isännän ääntä, jolla presidentti Kekkonen puuttui tarvittaessa isän ottein kurittomiin lapsiin. Valitettavasti tällä johtamistyylillä saattaa johtajan kyvyistä tulla pullonkaula, ja alaisten kyvyt jäävät käyttämättä.

Jääkiekkojoukkueen tapauksessa yksi NHL:ssä jo kannuksia ansainnut kiekkoilija jättäytyi joukkueen ulkopuolelle. Häntä voidaan syyttää herkkänahkaiseksi, hänestä voidaan tehdä syntipukki, mutta hän on vain oire. Ongelma, varsinainen sairaus on muualla.

Johtamista ja johtamisen arvoja kauempaa sitä tuskin kannattaa hakea. Hinnalla millä hyvänsä, ja kilpailuvietti on niin kova, että jääkiekkoliitto siunaa keinot.

Mutta kuten pääkirjoituksessa todetaan, ”Suomi voitti ainoan MM-kultansa kaikkea muuta kuin johdolla”. Hyvät pelaajat, hyvä tiimi voitti todellakin kultaa, mutta olen eri mieltä lauseen lopusta: tarvittiin hyvä ihmisjohtaja eli Curre Lindström.

Tyypillistä hyvälle ihmisjohtamiselle on, että johtajan panos jää joukkueen panoksen taustalle, niin että sen voi unohtaa kokonaan. Kärjistän vähän. Jos ihmisjohtaminen unohdetaan, päädytään samaan kuin vanha viisaus: jokaisen menestyvän miehen takana on nainen.

Ihmisjohtaja – joka siis johtaa ”johtajaa” -on nainen, johtajan vaimo tai äiti. Kuka siis johtaa maailmaa, Laura vai Barbara Bush? Veikkaan jälkimmäistä.

Kun sen sijaan otetaan tunneälytutkimuksen tulokset huomioon, ihmisjohtamisella päästään parempiin tuloksiin. Sen osoittavat mitalien väritkin: kultaa Lindströmin johdolla, hopeaa Summasen johdolla.

On aihetta kysyä: kumman johdolla joukkue voi paremmin? Kumpi johtamistyyli sopii paremmin kasvavalle kiekkokansalle? Kumpi johtamistyyli kestää julkisuuden – myös pukukoppielämän osalta? Olisiko oppia syytä soveltaa myösmuuhun kuin urheilujohtamiseen?

Kristiina Annala

Turku

Leijonajoukkuetta seuraamassa jääkiekon maailmancupin loppuottelun viimeisiä sekunteja Torontossa 14. syyskuuta 2004.

GARY HERSHORN / REUTERS

Päivän lehti

3.6.2020