Uutiset

Populismin tutkija: "Trumpin avoin ihailu saattoi koitua Wildersin kohtaloksi Hollannin vaaleissa"

Hollannin vaalitulos on Helsingin yliopiston populismin tutkijan Emilia Palosen mukaan hyvä esimerkki siitä, ettei ole olemassa vain yhtä oikeistopopulismin aaltoa, joka olisi pysäytettävissä.

– Vaaleissa on vaikea enää yllättyä, sillä ennakoivat kyselyt eivät ole viime aikoina pitäneet välttämättä lainkaan paikkaansa.

Hollannin pääministerin Mark Rutten oikeistoliberaalinen VVD-puolue sai eilisissä vaaleissa eniten parlamenttipaikkoja, mutta hävisi niitä samalla suuren määrän viime vaaleihin verrattuna.

Oikeistopopulistisen, EU-vastaisen ja islaminvastaisen Geert Wildersin Vapauspuolue taas nosti kannatustaan selvästi viime vaaleista.

Wildersille oli kuitenkin etukäteen povattu huomattavasti suurempaa äänimäärää.

Palosen mukaan kannatusta söi todennäköisesti se, että hollantilaiset kanavoivat protestiääniään muualle.

– Ne, jotka eivät välttämättä muuten olisi tulleet äänestämään, antoivat äänensä nyt muille puolueille kuin oikeistopopulisteille.

Kriittisiä ääniä satoi eilen etenkin Jesse Klaverin johtamalle vihreälle vasemmistolle.

– Pitää kuitenkin muistaa, että Wilders sai aika vahvan kannatuksen ja lisäsi paikkamääräänsä selkeästi edellisistä vaaleista ja parlamenttikaudelta, Palonen sanoo.

Trumpin kritiikki voi loiventaa oikeistopopulismin aaltoa

Wildersin avoin ihailu Yhdysvaltain presidentti Trumpia kohtaan saattoi koitua hänen kohtalokseen. Palosen mukaan Euroopassakin on merkitystä sillä, minkälaisia mielikuvia populistipuolueista nousee.

– Ennakoin syksyllä, kun Trump valittiin, että tämä voi joko sataa eurooppalaisten oikeistopopulistien laariin tai sitten toisinpäin. Jos nähdään, että Trump ei ole menestyksekäs presidenttinä, voi siitä voi olla jopa haittaa.

Nyt näyttää Palosen mukaan vahvasti siltä, että läheskään kaikki eivät ole tyytyväisiä Trumpin tapaan tehdä politiikkaa.

– Hän on vienyt tehokkaasti eteenpäin vähemmän perinteisiä tapoja tehdä politiikkaa ja pystynyt vaikuttamaan Yhdysvaltojen politiikkaan, mutta hänelläkin alkavat tulla rajat vastaan.

Palonen uskoo, että Trumpin hankaluudet hallinnossa saattavat hyvinkin näkyä jatkossa myös yleisemmin eurooppalaisten oikeistopopulistien kannatuksessa. Kritiikki Trumpia kohtaan voi siis myös loiventaa oikeistopopulismin aaltoa.

– Jotkut oikeistopopulistit Euroopassa ovatkin jo ryhtyneet suhtautumaan hieman kriittisesti Trumpiin.

Viimeviikkoinen kiista Hollannin ja Turkin välillä siitä, saavatko turkkilaiset poliitikot kampanjoida Hollannissa, on myös vaikuttanut vain lisänneen pääministeri Mark Rutten menestystä vaaleissa.

– Väitetään, että Rutte hoiti Turkin kiistan hyvin. Se näytti, että muutkin puolueet kuin vain Vapauspuolue voivat olla kriittisiä Turkin kaltaisen maan painostusta vastaan.

Saksan ja Ranskan vaalitulosta vaikea ennustaa

Wilders ja hänen puolueensa ovat Hollannissa perinteisesti suljettu politiikan ulkopuolelle. Samoin näissä vaaleissa pääpuolueet ovat jo etukäteen sopineet, että he eivät ota Wildersin puoluetta mukaan hallitukseen.

Palonen ei ole varma, onko tämä kuitenkaan järkevää.

– Hallituksen ulkopuolelle jääminen voi jopa nostaa Wildersin kannatusta, ja niin onkin vuosien saatossa hänen kohdallaan jo käynyt.

Hollannin vaalien on uumoiltu olevan alkusoittoa tuleville Saksan liittovaltiovaaleille ja Ranskan presidentinvaaleille, joissa molemmissa äärioikeisto vaikuttaa ennakkotietojen perusteella olevan vahvoilla.

Sen perusteella, mitä Hollannin vaaleissa torstaina kävi, on Palosen mukaan kuitenkin hyvin vaikea ennustaa Ranskan ja Saksan vaalien tuloksia.

Henkilöt ja tapahtumat kuten Trump ja brexit aiheuttavat Euroopassa keskustelua. Mihin suuntaan tämä keskustelu etenee, vaikuttaa Palosen mukaan merkittävästi myös ihmisten mielikuviin populismista ja politiikasta.

– Ennen Ranskan ja Saksan vaaleja saattaa tapahtua vielä kaikenlaista, mikä muokkaa ihmisten äänestyspäätöstä ja käyttäytymistä. Politiikassa ei ole mitään automaatteja, Palonen sanoo.

Päivän lehti

28.5.2020