Uutiset

Porrastetusti tiedon portaille?

Koulumaailma elää jatkuvassa myllerryksessä. Juuri kun totuttiin ala- ja yläasteeseen, koulut ovatkin taas kouluja, ehkä jopa yhtenäiskouluja.

Sisältöpuolella vastaan tulee koko ajan uutta, on varhaiskasvatusta, esiopetusta, uusia opetussuunnitelmia, luokattomuutta, kurssimuotoisuutta, integrointia, joustavaa koulunaloitusta ja kaikkien näiden yhdistelmiä.

Vanhempien kannalta termeillä ei juuri ole väliä, eikä pidäkään olla, kunhan jälkikasvu oppii lukemaan, laskemaan ja muutenkin ihmisten tavoille. Viime viikolla vastaan tuli kuitenkin kiinnostava uutuus, porrastettu koulun aloitus.

Lahden suunnalla on laadittu kouluverkkoselvitys, ja sen yhteydessä erityisasiantuntija Jaana Simola esittää, että koulun aloitus porrastettaisiin. Käytännössä porrastus tarkoittaisi sitä, että ekaluokkalaiset voisivat aloittaa koulunkäynnin joko elokuussa tai tammikuussa.

Tammikuun aloittajia voisivat olla loppuvuodesta syntyneet lapset tai sellaiset, jotka muuten eivät ole valmiita kouluun vielä elokuussa. Samoin tammikuun porukkaan voisivat päästä myös alkuvuodesta syntyneet, jotka eivät malta odottaa syksyyn.
Muissa Pohjoismaissa tällainen porrastus on jo käytössä, ja sen arvioidaan vähentävän erityisopetuksen tarvetta myöhemmin.

Periaatteessa uudistus kuulostaa hyvältä. Itse kullakin on kokemuksia hyvin erilaisista ekaluokkalaisista. Osa lähtee kotoa ensimmäisenä koulupäivänä reppu selässä, kuin olisi tehnyt niin aina. Osan perässä taas juostaan vielä toisella luokallakin viemässä unohtuneita kirjoja ja hakemassa koulun pihalle jäänyttä reppua. Myös sosiaalisilta taidoiltaan ekaluokkalaiset ovat erilaisia.

Porrastuksen käytännön toteuttamista ei Lahden seudulla eikä meillä muuallakaan ole vielä pohdittu, mutta ihan yksinkertaista se ei ole. Jo nyt koulun voi aloittaa myös joko kuusi- tai kahdeksanvuotiaana, joten tarvitaanko vielä tiiviimpää porrastusta ollenkaan?

Ainakaan pienillä kouluilla tammikuun aloittajille ei pystyttäisi perustamaan omia ryhmiä, vaan he tulisivat elokuussa aloittaneiden porukkaan lähes puoli vuotta myöhemmin. Ei välttämättä kovin helppo koulun aloitus sekään.

Toisaalta tiedetään, että ryhmä kasvattaa. Moni kouluvalmiuksiltaan heikoksi arvioitu lapsi ottaa mallia luokkakavereistaan, ja on nopeasti samalla viivalla heidän kanssaan.

Pikainen kyselykierros omien koululaisten parissa tuotti ainakin hyviä kysymyksiä. 14-vuotiaan mielestä koko ajatus on tosi syvältä, jos koulun loppu siirtyy vastaavasti. 9-vuotias mietti, pitääkö tammikuun aloittajien olla koulussa kesällä. 7-vuotiaita kiinnosti lähinnä se, pääsevätkö tammikuun aloittajatkin uimakouluun.

Käytännössä kai porrastus toteutettaisiin tiivistämällä esikoulun ja alaluokkalaisten yhteiseloa niin, että lapset siirtyisivät pikku hiljaa ”oikeiksi” koululaisiksi. Koulun aloittaminen on kuitenkin kova juttu paitsi vanhemmille myös lapselle itselleen, ja siksi olisi tylsää, jos koulutaival alkaisi jotenkin huomaamatta.