Uutiset

Pösöhöperön unelma oli aikoinaan kova menopeli

Pauli Pakari istuu Peugeot 203 Berlinensä rattiin ja vanhat ajat muistuvat mieleen. Tällaisella autolla hän ajoi ensimmäistä kertaa elämässään alle tunnissa Helsingistä Hämeenlinnaan 1960-luvulla.

Silloin Pakari työskenteli Vanajan autotehtaalla, ja siellä herroilla oli kyseisiä autoja.

– Nämä olivat silloin huippuautoja, koska ajo-ominaisuudet olivat todella hyvät. Huippunopeus oli 135 kilometriä tunnissa.

Nyt Pakari ei kuitenkaan aio omalla kullallaan liikaa revitellä.

– Vanhaa vedetään varovasti.

Autohallin nurkasta Pakarin menopeliksi

Pakari löysi pösönsä viime marraskuussa Tampereelta autohallin nurkasta.

– Ajattelin, että peijakas! Otan tämän.

Pakarilla on aikaisemminkin ollut vanhoja autoja. Edellinen oli avomallinen Lincoln continental -61, malli ”Kennedy”. Kun Pakari sai siitä sopivan eron, hän lähti etsimään uutta menopeliä eläkepäivien iloksi.

Pösöllä Pakari ei ole vielä ajellut kuin Tampereelta kotiin Hämeenlinnaan ja sieltä Vehoniemen automuseoon. Nyt auto on kuitenkin ajossa ja ehkä Pakari vie sen esille sunnuntaina Hälläpyörämarkkinoille Rinkelinmäen jäähallille.

Pakarin pösö on vuosimallia 1955. Ostaessaan auton Pakari sai selville, että auto oli ennen tamperelaista miestä kotkalaisella naisella.

– Soitin tietenkin tällä naiselle ja hän kertoi, että hänen isänsä osti aikoinaan auton Ruotsista. Sitten otin puhelun naisen isälle ja hän kertoi auton tarinaa. Hän oli muun muassa maalannut sen uusiksi. Kun hän oli laittanut auton museorekisteriin, oli ruotsalaisen kilven alta löytynyt ranskalainen kilpi. Näyttää siltä, että autolla on ajettu myös Ranskassa, Pakari kertoo.

Myös auton aurinkolipassa on Ruotsin veromerkki, johon on kaiverrettu omistajan nimi.

Pissapoika on liikuttava yksityiskohta

Autossa on lukuisia hauskoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Ranskassa on aikoinaan ollut laki, että tuulilasinpyyhkijöiden on toimittava tarvittaessa ilman konevoimaa. Niinpä hansikaslokerossa löytyy pieni veivi, jolla voi pyörittää lasinpyyhkijöitä.

Konepellin alta paljastuu myös pieni lasinen purkki, joka on pissapojan säiliö.

– Laitoin kyllä siihen syksyllä sellaiset myrkyt ettei purkki vain halkea.

Ruostepeikko ei myöskään iske autoon ihan helpolla, sillä kaikki kiiltävät osat ova ruostumatonta terästä.

Tällä hetkellä pösön matkamittarissa on rapiat 50 000 kilometriä.

– Se ei kyllä pidä paikkaansa, mutta ei tällä satojatuhansia ole ajettu, sillä penkit ja auto on hyvässä kunnossa. Trippimittarin napistakin roikkuu vielä alkuperäinen tehtaan lappu, jossa annetaan ohjeita ranskaksi. Ruostettakaan ei ole missään.

Kanssa-autoilijoiden pitää muistaa, että pösössä on suuntaviitat. Kun Pakari vilkuttaa, kyljistä ponkahtaa pienet viitat näyttämään suunnan, minne Pakari aikoo kääntyä.

– Kaikki eivät niitä kyllä huomaa, mutta tällä on aikaa ajella varovasti.

Pösöhöperöitä löytyy Australiasta

Pakarin ex-amerikanrautaan verrattuna pösöön saa huonosti varaosia.

– Ranskalaiset on vähän sellaisia huithapeleita. Netistä olen yrittänyt ottaa yhteyttä, mutta eivät ne ymmärrä englantia.

Pakari on muun muassa Australiasta kysellyt alkuperäisiä kumimattoja, mutta niitä ei ole löytynyt.

– Australiassa on kova pösö-buumi ja vastaavia höperöitä. Internet on kyllä mahtava työkalu tällaisessa harrastuksessa.

Mikään erityinen pösömies Pakari ei myönnä olevansa. Peugeot 203 Berline vain sattui kohdalle.

– Ennemminkin olen saabmies, koska markkinoin niitä työkseni yli 25 vuotta.

Vanhalla autollaan Pakari aikoo ottaa osaa ajotapahtumiin.

-! Siellä tapaa samaan uskoon hurahteneita.

Eikä Pakari jää juttukumppanitta tankatessaankaan. Heti löytyy auton ihailijoita ja vanhojen aikojen muistelijoita.

Päivän lehti

17.1.2020