Uutiset

Postinjakajat ja -kuljettajat uhkaavat kahden viikon lakolla marraskuussa, jollei sopua työnantajan kanssa synny

Työnantajaa edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoo Paltan etsivän ratkaisua, joka ottaa huomioon alan murroksen. "Paperipostin määrä vähenee Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa".
Posti- ja logistiikka-alan unioni uhkaa kahden viikon lakolla marraskuussa. Kuva: Timo Marttila
Posti- ja logistiikka-alan unioni uhkaa kahden viikon lakolla marraskuussa. Kuva: Timo Marttila

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU aloittaa kahden viikon lakon Postissa marraskuussa, mikäli työnantajan kanssa ei päästä sopuun. Lakko uhkaa postin jakelua, käsittelyä ja kuljetusta. PAUlla ja työnantajapuolella on erimielisyyksiä muun muassa pakettilajittelijoiden tilanteesta.

Lakon on määrä alkaa maanantaina 11. marraskuuta klo 6 ja se päättyisi sunnuntaina 24. marraskuuta puolen yön aikaan. Lakko koskee noin yhdeksää tuhatta työntekijää.

Palvelualojen työnantajaliitto Palta ja Posti ovat ilmoittaneet Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusneuvotteluissa, että ne korvaavat nykyisen työehtosopimuksen määräykset. Nykyiset määräykset korvattaisiin Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevaa työehtosopimusta vastaavilla määräyksillä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa matalapalkkaisten työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen romuttamista, toteaa PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen tiedotteessa.

Palta sai lakkoilmoituksen julkisuuden kautta

Työnantajapuolta edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoi Paltan sivuilla, että Palta ei ole saanut työriitalain edellyttämiä virallisia lakkoilmoituksia.

– Lakko ei ole oikea tapa löytää ratkaisua tilanteeseen, vaan asioista pitäisi pystyä sopimaan neuvotteluteitse.

Aarton mukaan on surullista, että PAU antaa lakkoilmoitukset työnantajalle julkisuuden kautta samana päivänä, kun neuvotteluosapuolet ovat menossa vapaaehtoiseen sovitteluun. Neuvotteluita jatketaan tiistaina valtakunnansovittelijan luona.

”Pienemmät palkat jo valmiiksi matalapalkkaisille”

Teollisuusliiton jakelua koskevassa työehtosopimuksessa tuntipalkat ovat 8,90–10,26 euroa ja yötyötunnin korvaus on 0,8 euroa. Nykyisessä työehtosopimuksessa tuntipalkat ovat 11,34–14,41 euroa ja yötyölisä 3,4–4,3 euroa tunnissa.

PAU:n Niemisen mukaan työehtosopimuksen muuttaminen tarkoittaisi jo valmiiksi matalapalkkaisissa, fyysisesti raskaissa töissä oleville postilaisille pienempiä palkkoja, pidempää työaikaa ja arkea vaikeuttavia työaikamalleja.

Aarton mukaan työnantajapuoli etsii neuvotteluissa ratkaisua, joka ottaa huomioon alan murroksen ja nykyisen kilpailutilanteen. Lisäksi työnantaja haluaa varmistaa, että postilaisille riittää myös tulevaisuudessa töitä.

– Paperipostin määrä vähenee Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa: vuodessa sadasta kirjeestä 14 poistuu. Tätä muutosta ei voi pysäyttää.

Pakettilajittelijat tytäryhtiön työntekijöiksi

Posti ilmoitti elokuun lopussa siirtävänsä pakettilajittelijat Postin 100-prosenttisesti omistamaan tytäryhtiöön Posti Palveluihin, joka on järjestäytynyt Medialiittoon eli toiseen työnantajaliittoon kuin emoyhtiönsä.

Niemisen mukaan työnantajan järjestäytymisen perusteella käyttöön halutaan saada alan yleissitovaa työehtosopimusta selvästi halvemmat palkka- ja työehdot.

– Myös viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden työehdot heikkenevät, jos työehtosopimus vaihtuu.

Niemisen mukaan pakettilajittelijoille ja sen liiketoiminnan toimihenkilöille halutaan halvemmat työehdot liikkeenluovutuksen kautta ja muille postilaisille ollaan tekemässä sama työehtosopimusneuvotteluissa.

Paltan Aarron mukaan PAU on haluton neuvottelemaan alan ongelmien ratkaisemisesta.

– Se haluaa käytännössä jatkaa vanhaa sopimusta alan murroksesta välittämättä. Pidän tätä erittäin valitettavana, Aarto sanoo tiedotteessa.

PAU on pyytänyt SAK:n muilta ammattiliitoilta tukea

Postin hallitus lupasi liikkeen luovutuksen jälkeen pakettilajittelijoille noin kahden vuoden siirtymäajan, jolloin palkat ainakin joltain osin säilyisivät ennallaan.

– Myös kahden vuoden jälkeen pitäisi postilaisten pystyä palkallaan elämään, joten esitettyjä siirtymäaikaratkaisuja ei ole mahdollista hyväksyä, Nieminen perustelee.

PAU on pyytänyt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n muilta ammattiliitoilta tukea taistelussa työehtojen heikennyksiä vastaan. Kuljetusliitoilla on jo pitkään ollut voimassa keskinäinen yhteistyösopimus liittojen keskinäisestä tuesta. Viimeksi vuonna 2015 muiden kuljetusliittojen tukitoimet saivat Postin luopumaan rajuista työehtoheikennyksistä.

Paltan ja PAUn välisten neuvotteluiden piirissä on noin 10 000 työntekijää, joista suurin osa on postinjakelussa.