Uutiset

Potentiaalinen äiti saa vain pätkätyötä

Pätkätyö on erityisesti nuorten synnytysikäisten naisten ongelma, sillä työnantaja ei halua vakituiseen työsuhteeseen potentiaalista äitiä.
Työministeri Tarja Filatov (sd.) pitää pätkätyöllisyyttä työelämän isoimpana ongelmana. Ministerin mukaan erityisesti naiset kärsivät määräaikaisista työsuhteista, koska joutuvat tekemään yleensä pidempään pätkätöitä kuin miehet.

Määräaikaiset naisten työsuhteet ovat yleistyneet Suomessa 1980-luvulta lähtien.

– Se liittyi varmaankin kotihoidontukijärjestelmään, joka tuli voimaan vuonna 1985. Nimittäin miehillä määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen alkoi viisi vuotta naisten jälkeen, kertoo Tilastokeskuksen tutkija Hanna Sutela.

Naisten määräaikaisia työsuhteita perustellaan usein sillä, että pitkien perhevapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia.

– Mutta määräaikaisista naistyöntekijöistä vain 38 prosenttia on sijaisia ilman vakinaista tointa ja miehistä sijaisia on 13 prosenttia. Suurin osa määräaikaisista naispalkansaajista on muista syistä kuin perhevapaiden takia määräaikaisessa työsuhteessa.

Sutelan mukaan on syytä epäillä, että pelkästään potentiaali synnyttää vaikuttaa siihen, ettei naisia palkata vakinaiseen työsuhteeseen yhtä herkästi kuin miehiä.

Nuorista äideistä joka kymmenes sanoo kokeneensa syrjintää raskauden tai perheellisyyden vuoksi nykyisessä työpaikassaan.

– Kun isät eivät nykyistä enemmän osallistu perhevapaisiin, on tilanne on epätasainen, ja nuori nainen pysyy riskinä työnantajalle, Sutela arvioi.

Pätkätyöläisille uudet lomaoikeudet

Määräaikaisilla työntekijöillä on monia tavallisen elämän ongelmia, sillä epäsäännölliset tulot vaikuttavat yhteiskuntakelpoisuuteen.

SAK:n vastaava lakimies Jorma Rusanen listaa vyyhtiä: ongelmia saada lainaa, vuokra-asuntoa tai pankki- ja luottokortteja.

Rusanen sanoo, että määräaikaisilla työsuhteilla on ihmistä rapauttava merkitys. Jossain elämänvaiheessa niitä sopii tehdä, mutta usein määräaikaisia töitä tehdään vasten tahtoa. Muun muassa nuorten perheiden kohdalla pätkätyöt hidastavat perheenperustamista.

– Tilapäisesti määräaikainen työsuhde voi olla hyvä, kun siinä tarvitsee näyttää kynnet ja saa työkokemusta.

Määräaikaiset työntekijät ovat heikommassa asemassa myös etuuksien suhteen. Rusanen kertoo, että 1990-luvun puolivälistä lähtien lakia on pyritty korjaamaan.

– Uudessa vuosilomaehdotuksessa parannetaan lomaoikeuksia samalle tasolle kuin vakituisten työntekijöiden.

Työministeriön valmistelema uusi vuosilomaehdotus tulee eduskunnan käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana.

Julkisella puolella ei saa vakityötä

Määräaikaisia työsuhteita on erityisesti julkisella puolella ja naisvaltaisilla aloilla kuten opetus-, terveydenhoito- ja sosiaalialan ammateissa.

Miehet tekevät määräaikaisia töitä maa- ja metsätalouden palveluksessa sekä rakennuksilla.

Huipussaan määräaikaiset työsuhteet olivat vuonna 1997, jonka jälkeen erityisesti miesten määräaikaiset työsuhteet ovat vähentyneet. Hanna Sutelan mukaan merkittävä muutos 1990-luvulla oli se, että määräaikaiset työsuhteet alkoivat koskea muitakin kuin perinteisiä pätkätyöaloja, kuten rakennustyö-, matkailu- ja ravintola-alaa.

– Määräaikaisissa työsuhteissa alkoi näkyä yhä enemmän ylempiä toimihenkilönaisia. Pätkätyöläisten porukkaan tuli ikääntyneempiä ja perheellisiä työntekijöitä. Tavallaan ilmiö ei enää tätä nykyä, etenkään naisilla, liity nuoruuteen ja työuran aloittamiseen samalla tavalla kuin ennen.

Silti yhä edelleen erityisesti nuoret tekevät pätkätöitä opiskelujen ja uran alkuvaiheessa.

Sutelan mukaan nuorimpien ja vanhempien ikäluokkien keskuudessa määräaikaisuus on naisilla ja miehillä jotakuinkin yhtä yleistä. Sen sijaan 25-44 -vuotiailla naisilla määräaikaisia työsuhteita on kaksi kertaa enemmän kuin saman ikäisillä miehillä.

Pätkätöitä, kun sopii elämäntilanteeseen

Pätkätyö ei kuitenkaan aina ole huono asia. Monen nuoren elämäntilanteeseen sopii tehdä pätkätöitä ja lähteä esimerkiksi ulkomaille työsuhteen päättymiseen jälkeen. Pätkätyöläisissä on myös niitä, jotka nauttivat lyhyistä työsuhteista ja vaihtuvista työtovereista.

Jorma Rusasen mukaan on oikein, että määräaikaisia työsuhteita käytetään, kun tarvitaan esimerkiksi sijaisia.

– Jos työnantajalla on esimerkiksi tarve tiettynä aikana vuodessa saada lisää työvoimaa, määräaikaisten työsuhteiden käyttö on perusteltua.