Uutiset

Potilaiden liikkuvuusdirektiivistä ei tule ohituskaistaa

Uusi potilaiden liikkuvuusdirektiivi helpottaa EU-kansalaisten mahdollisuuksia päästä hoitoon toiseen EU-maahan. Direktiivi määrää, että yhteiskunnan on korvattava potilaalle hänen toisessa jäsenmaassa saamansa hoidon kustannukset, jos samantyyppinen hoito korvattaisiin myös hänen kotimaassaan.

Euroopan parlamentin tammikuussa hyväksymä direktiivi on herättänyt suomalaisissa toiveita päästä sen turvin liki ilmaiseksi esimerkiksi leikkaukseen Viron yksityisklinikoille. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) leikkaa odotuksilta kuitenkin siivet.

-On ihmisiä, jotka ajattelevat, että nyt tämä ratkesi kerralla: menemällä ulkomaille hoidettavaksi pääsee jonon ohi. Mutta ei tästä tule mitään ohituskaistaa, Rehula toppuuttelee.

Hän toteaa, että hoidon tarpeen arviointi tehdään jatkossakin aina ensin lähtömaassa.

-Meillä on tarkat kriteerit ja määräajat, joiden mukaan hoito on järjestettävä, eikä direktiivi mene ohi kansallisen lainsäädännön. Ei kukaan voi noin vain sanoa, että minulle kuuluu tuollainen hoito ja te maksatte sen. Kyllä tässä joku kontrolli on, se on ihan selvä, Rehula sanoo.


Lähetekäytäntö säilynee

Rehula kävi pari viikkoa sitten Tukholmassa tapaamassa ruotsalaista kollegaansa sekä eri kansalaisjärjestöjen edustajia. Hollolalaisministeri kertoi heille, ettei direktiivistä tule myöskään ruotsalaisille suoraa tietä suomalaisen terveydenhuollon piiriin.

-Ei tästä aukea mitään ihan uutta maailmaa puolin eikä toisin, Rehula sanoo.

Hän toteaa, että tarvittava akuutti sairaanhoito järjestetään toki jatkossakin nykykäytännön mukaisesti siellä, missä potilas sattuu sillä hetkellä olemaan.

-Mutta jos esimerkiksi näkö on vähän heikentynyt ja päätä särkee, potilas menee normaalisti terveyskeskukseen, josta hän saa sitten lähetteen jatkotutkimuksiin sairaalaan. Kyllä tämäntyyppinen lähetekäytäntö jossain muodossa tulee jatkossakin olemaan, Rehula sanoo.


Kulukorvaus vielä avoinna

Direktiivi astuu voimaan syksyllä 2013. Siihen mennessä Suomen on ratkaistava monta isoa kysymystä.

Yksi kysymysmerkki on, kuka toisessa EU-maassa tapahtuvan hoidon maksaa.

Jos Suomi soveltaa direktiiviin sairausvakuutuslainsäädäntöään, potilaalle maksetaan hoidosta Kela-korvaus ja hän itse kustantaa sen ylittävät hoitokulut. Toinen vaihtoehto on soveltaa asiakasmaksulainsäädäntöä, jolloin asiakkaan maksettavaksi jää vain sama asiakasmaksu, jonka hän maksaisi kunnallisessa hoidossakin.

Rehula ei lähde spekuloimaan, kumpaan ratkaisuun Suomi päätyy. Hän sanoo, ettei aidosti tiedä, millainen lakimuutoksesta lopulta tulee.

-Direktiivi on nyt olemassa ja sen kansallinen valmistelu on käynnissä. Esimerkiksi kustannustenjako ja se, kuka vastaa mistäkin, ei ole valmis. Menee vielä vähinään vuosi ennen kuin tiedämme, mitä se tuo tullessaan, Rehula sanoo.


Suomi ja Ruotsi poikkeuksia

Uusi EU-direktiivi on luotu helpottamaan potilaiden liikkuvuutta EU:n alueella. Useimpien EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmä perustuu sairausvakuutuksille, kun taas Suomessa ja Ruotsissa on käytössä asukasperustainen sosiaaliturva.

Rehula myöntää, että sitä on hieman hankala sovittaa yhteen liikkuvuusdirektiivin kanssa. Suomi on kuitenkin pikkuhiljaa uudistamassa kuntaan sidottua terveydenhuoltoaan.

-Uskon, että sitä nyt opetellaan ihan itse erilaisilla yhteistoiminta-alueilla – kuten esimerkiksi täällä Hattulassa ja Janakkalassa. Jatkossa asukkaat voivat valita vapaasti terveydenhuoltoyksikkönsä näiden kahden kunnan alueella, Rehula sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri vieraili perjantaina iltapäivällä Janakkalassa. Hän tutustui muun muassa kunnan uuteen sairaalarakennukseen. (HäSa)