Uutiset

Potilasvahingoista 185 miljoonan yllätyslasku sairaanhoitopiireille

 

Sairaanhoitopiireissä on viime viikkoina pyyhitty tuskanhikeä. Tilinpäätökset ovat painumassa yhtäkkiä vähintään miljoonia ja jopa kymmeniä miljoonia euroja kuopalle.

Hikikarpaloiden aiheuttaja on Potilasvakuutuskeskus PVK, joka ilmoittaa vuosittain sairaanhoitopiireille arvionsa niiden vahinkovelan eli korvausvastuun määrästä. Sen pitäisi kattaa jo tapahtuneista potilasvahingoista tulevaisuudessa maksettavat korvaukset.

– Korvausvastuun kokonaistaso on noussut 457 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa edellisvuoteen nähden 198 miljoonan euron korotusta. Sairaanhoitopiireille siitä kohdistuu 185 miljoonaa ja loput yksityisille terveyspalvelujen tuottajille, kertoo aktuaarijohtaja Simo Sarvamaa Potilasvakuutuskeskuksesta.

Korotus lähes kaksinkertaistaa sairaanhoitopiirien vastuun. PVK arvioi viime vuoden lopussa manner-Suomen piireillä olevan potilasvakuutuksen velkaa yhteensä hiukan yli 222 miljoonaa euroa.

Yllättäen tulleet jättimäiset korvausvastuun korotukset joudutaan sairaanhoitopiireissä kirjaamaan tulosvaikutteisesti jo tälle vuodelle. Tämä puolestaan johtuu työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksesta.

Kuntalain uudistus on tulossa voimaan ensi vuoden alussa. Siinä alijäämän kattamisvelvollisuutta ollaan tiukentamassa. Sairaanhoitopiirit huomauttavat, että vastuuvelan hurja kasvu rasittaa lähivuosina kuntataloutta rankasti.

Potilasvakuutuskeskus vetoaa ennakoimattomiin kuluihin.

– Tavanomainen velan kasvu olisi ollut 15 miljoonaa euroa, Sarvamaa sanoo.

Ennakoimattomista menoeristä suurin osa saa selityksen.

PVK:n johtajan Asko Nion mukaan 185 miljoonan euron summa sisältää 120 miljoonaa vammaispalvelulaista johtuvaa varausta. Lain nojalla kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita huomattavia kuluja vaikeasti potilasvahingon vuoksi vammautuneiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta.

– Vammaispalvelulaki on ollut voimassa vuodesta 1988. Kunnat ovat antaneet näille asiakkaille jonkin verran palveluita, mutta hakeneet kulujaan takaisin vähän. Nyt tilanne on muuttunut, koska laitoshoitoa on alettu laajasti purkaa ja koska korkein hallinto-oikeus on linjannut laintulkintaa viime vuosina.

Tämä tarkoittaa sitä, että jopa äärimmäisen vaikeavammaisilla katsotaan nyt olevan subjektiivinen oikeus palveluasumiseen tai tuettuun asumiseen kotonaan.

– KHO on velvoittanut kunnat järjestämään nämä avohoidon palvelut. Olemme joutuneet tekemään johtopäätöksen, että kaikki potilasvahingon vuoksi vaikeasti vammautuneet tulevat käyttämään niitä, Nio selvittää.

Suomessa elää nyt hieman yli sata tällaista henkilöä. Keskimäärin heistä jokainen saa elinaikanaan korvauksia yli miljoona euroa, kunnan palvelut mukaan lukien.

Tästä koostuu 120 miljoonan euron tulevien vuosien kulu, jota ei aiemmin ole vastuiden arvioinnissa huomioitu.

Sairaanhoitopiirit ovat hakemassa ahdinkoonsa ratkaisua ministeriöistä. Ne ovat myös vaatineet PVK:lta selvitystä velan laskentaperusteista. Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei pyynnöstä huolimatta saatu juttuun kommenttia. (LM–HäSa)

Sairaanhoitopiirit ovat heränneet vaatimaan muutosta potilasvakuutusjärjestelmään. Ne eivät halua puuttua potilasvahinkojen korvattavuuteen tai potilaan oikeuksiin vaan jakaa riskiä.

PVK arvioi, että joka vuosi hoitovahinko aiheuttaa muutaman henkilön vaikean vammautumisen. KHO:n linjaus tarkoittaa sitä, että järjestelmä maksaa sairaanhoitopiireille tulevaisuudessakin aiempaa enemmän.

Yksityisten vakuutusyhtiöiden yhdistyksestä Potilasvakuutuskeskuksesta tuli vuonna 1987 sairaanhoitopiirien vakuutuksenantaja sopimusperusteisesti. Piirit muistuttavat, ettei kyse ole edes vakuutuksesta, koska niiden ja PVK:n sopimuksissa ei käsitellä riskiä ollenkaan.

Riski on kokonaan sairaanhoitopiireillä, mikä on tänä syksynä käynyt erityisen karvaasti ilmi. Piirien tämän vuoden budjeteissa oli varauduttu enimmäkseen 1–3 miljoonan euron ennakkomaksujen korotuksiin.

Lakisääteistä monopolia PVK:lla ei kuitenkaan ole. Niin yksityiset kuin julkisetkin terveyspalvelujen tuottajat voivat ottaa vakuutuksensa suoraan vakuutusyhtiöistä. Tähän on tarttunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: vuodesta 2012 se on siirtänyt potilasvakuutuksensa yksityiseen yhtiöön. HUS ei silti välttynyt uusilta velan jättikorotuksilta ennen vuotta 2012 syntyneiden vastuidensa vuoksi.

Yksi piiri on jättänyt järjestelmän

Asiasanat