Uutiset

Presidentinlinnan pääovi käy, kun kansa niin päättää

Presidentinlinnan ylivirastomestari Timo Kalpio harppoo linnan pääovelle ja viittoo, että tämän oven hän avaa tulevalle presidentille virkaanastujaispäivänä.

-Joko helmi- tai maaliskuun ensimmäisenä, riippuen vaalisunnuntain tuloksesta, Kalpio sanoo mietteliäänä.
Hän myöntää, että linnassa on aina ennen presidentinvaaleja hienoista jännitystä ilmassa.

-Eihän sitä voi koskaan tietää, miten käy. Vaikka nyt näyttää vahvasti siltä, että Halonen jatkaa, ei siihen voi tuudittautua.

Yli 20-vuotisen työsuhteensa aikana Kalpio on kokenut kolmet vaalit ja vastaanottanut kolme presidenttiä. Hän kertoo, että jokainen on tuonut oman persoonallisen vivahteensa ylivirastomestarin työhön.

1980-luvulla linnassa vielä asuttiin. Koivistojen lisäksi linnassa asuivat muun muassa linnanvouti Arimo Raeste ja presidentin ensimmäinen adjutantti kenraali Veikko Vesterinen.

Kalpio muistelee, että Mauno Koivisto viihtyi kolmannen kerroksen huoneissaan, joissa hän mietiskeli ja kirjoitti.
-Silloin oli hyvin rauhallista ja presidentin aikataulu oli säännöllinen. Saatoimme melkein vetää kellomme hänen liikeidensä mukaan.

Martti Ahtisaaren aikaan linna täyttyi usein vieraista.

-Ahtisaari oli sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut ihminen. Hän kävi paljon matkoilla ja otti usein vastaan vieraita sekä Mäntyniemessä että linnassa.

Tarja Halosen kaudella juhlat ovat vähentyneet.

-Esimerkiksi Mäntyniemen komennuksia on huomattavasti vähemmän.
Halosen mukana seuraa sen sijaan entistä enemmän henkilöstöä kesäisin Kultarantaan. Tätä nykyä mukaan lähtee avustajia, adjutantti ja sihteereitä sekä turva- ja keittiöhenkilökuntaa.

-Ilmeisesti kesäaikaan maailmalla tapahtuu nykyään enemmän kuin ennen, Kalpio pohtii.

Matkoilla tulevat hotellit tutuiksi

Silloin kun Kalpio päivystää vahtimestarivuorossa, hänen tehtäviinsä kuuluu ottaa presidentti ovella vastaan ja huolehtia niistä tiloista, joita presidentti tarvitsee.

-Katson, että valot ovat päällä ja kaikki hänen tarvitsemansa tarvikkeet ja kalusteet esillä ennen kuin presidentti saapuu linnaan.

Vuosien varrella työtehtävät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi paljon matkustava Ahtisaari halusi vahtimestarin mukaan myös valtiovierailuille ja Halonen on jatkanut tapaa.
Valtiovierailuilla Kalpio huolehti matkatavaroista sekä tekniikkaan ja viestintään liittyvistä asioista.

Vaikka toisin voisi luulla, ylivirastomestarille matkat eivät ole yhtä juhlaa. Vain harvoin hän ehtii edes poistua hotellista.

-Hotelli on hotelli, olipa se Koreassa tai Nigaracuassa. Ei siinä kaupunkia ehdi nähdä. Johannesburgissa meitä turvallisuussyistä jopa kiellettiin lähtemästä ulos, Kalpio toteaa.

Hän muistaa kuitenkin erään Japaninmatkan, joka oli piristävä poikkeus.

-Ahtisaarella oli ohjelmassa niin sanottu turistipäivä ja hän halusi ottaa koko seurueen mukaansa luostariin ja Buddha-patsasta katsomaan. Se oli oikein mukavaa.

Linnanjuhlissa riittää tehtävää

Itsenäisyyspäivän juhlat ovat Kalpiolle yksi vuoden tärkeimmistä työtehtävistä. Ennen tapahtumaa hän paiskii pitkää päivää kolmen vuorokauden ajan ja juhlien jälkeisenä päivänä alkaa purkaminen.

Juhla-aamuna työvuoro alkaa yhdeksältä, ja kestää yli puolen yön.

-Työpäivä päättyy, kun viimeisetkin vieraat ovat poistuneet.
Kalpion näkyvimpänä tehtävänä juhlissa on seisoa iltaseitsemältä valtiosalin ovella ja odottaa Jääkärimarssin kaksi ensimmäistä tahtia. Juuri oikealla hetkellä hän avaa oven ensimmäisenä sisään tuleville Mannerheimristin ritareille.

Kalpio ei ole aina itse ehtinyt mukaan juhliin. Viime vuonna Kalpio oli juhlissa vaimonsa kavaljeerina.

Ensi syksynä hän arvelee katselevansa juhlia 22:n vuoden jälkeen ensimmäistä kertaa kotisohvaltaan.

-Varmaan tulee arvosteltua, että nyt se avasi oven väärään aikaan, Kalpio nauraa.

Vaalit jännittävät linnan väkeä

Presidentinvaalien aikaan linnassa on aistittavissa jännitystä. Vaikka kansliapäällikön nimittämän Kalpion oma työpaikka on turvattu, osa henkilöstöstä saattaa vaihtua mahdollisen uuden presidentin mukana.

Lisäksi presidentin toimintatavat sekä vieraiden, juhlien ja matkojen määrä vaikuttavat linnan elämään. Hiljaisen Koiviston kauden jälkeen linnassa tapahtui suuri muutos.

Ylivirastomestari pitää siitä, kun linnassa on elämää. Kohtuus kuitenkin kaikessa.

-Toisaalta en kaipaa Kekkosen aikaa, jolloin parhaana viikkona linnassa saattoi olla kolmekin valtiovierailua pitkän kaavan mukaan.

Tänä vuonna Kalpiolla ei käy aika pitkäksi kesälläkään, sillä Tampereelta Helsinkiin siirtynyt Asem-huippukokous ja heinäkuussa alkava EU:n puheenjohtajuuskausi tuonevat linnaan runsaasti tilaisuuksia.

-Uskon, että presidentti – kuka hän sitten onkin – varmasti käyttää hyväkseen tilaisuuden tavata valtionpäämiehiä kahden kesken, Kalpio uskoo. (HäSa)