Uutiset

Presidentti Halosen elämästä suorasukainen paljastuskirja: Linnassa Arajärvelle varattiin hovimestari, naispresidentille sisäkkö - Demarit halusivat erityiskohtelun

Halosta satuttivat puheet kulissiavioliitosta ja kirjoitukset presidentin ulkonäöstä, vääristä asuvalinnoista, käsilaukuista ja puheviasta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen avaa uutuuskirjassa elämäänsä lapsuudesta tämän päivään. Elämänopit hän sai jo äidiltään. Kirjailija Katri Merikallion mukaan kirja oli tärkeä kirjoittaa, sillä kansalaisaktivistin puoli on Halosesta kertomatta. Kuva: Arttu Laitala
Tasavallan presidentti Tarja Halonen avaa uutuuskirjassa elämäänsä lapsuudesta tämän päivään. Elämänopit hän sai jo äidiltään. Kirjailija Katri Merikallion mukaan kirja oli tärkeä kirjoittaa, sillä kansalaisaktivistin puoli on Halosesta kertomatta. Kuva: Arttu Laitala

Presidentti Tarja Halonen paljastaa, että hänen aloittaessaan vuonna 1995 ulkoministerinä alku ei ollut ruusuinen.

– Olin ensimmäinen nainen ulkoministerinä, tulin työläiskaupunginosasta, enkä edes kuulunut vanhaan työväenpuolueen aristokratiaan, kuten Pertti Paasio tai Erkki Tuomioja. Erityisesti alkuun se oli raskasta aikaa. Minä olin joillekin tällainen kauhea työläisakka, Halonen muistelee.

Muistelmat ministeriajoista käyvät ilmi tuoreesta Katri Merikallion kirjoittamasta Erään aktivistin tarina -kirjasta.

Siinä Halonen puhuu varsin suorasukaisesti lapsuudestaan, nuoruudestaan ja osallisuudestaan eri kansalaisjärjestöihin unohtamatta poliittista uraa kansanedustajana, ministerinä ja lopulta tasavallan presidenttinä. Presidentti korostaa, että kirja ei ole kuitenkaan elämänkerta.

Paasiolle jo lentoliput

Halonen kertoo yllättyneensä, kun silloinen sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen pyysi häntä ulkoministeriksi.

Kirjan mukaan kaikki pitivät itsestään selvänä, että salkku menisi Paasiolle. Korkeat virkamiehet olivat ministeriössä olleet levittämässä punaista mattoa Paasiolle jopa niin varmoina, että hänen nimissään oli varattu lentolippuja.

Kun valtaa ja arvokkuutta huokuvaan Merikasarmiin astuikin pasifistiksi tiedetty vasemmistodemarinainen, niin se aiheutti joissakin korkeissa virkamiehissä puistatuksia.

– Siellä ilmeni sellaista asennetta, että nyt me opetamme sinua, ja toki olihan minulla paljon oppimista.

Lue myös: Halosen viesti tytöille: Ei tarvitse olla piikkareita, lenkkareissakin voi menestyä

Selontekoa ei annettu

Yhteentörmäys tapahtui heti alkuunsa, kun Halonen pyysi nähtäväkseen uutta turvallisuuspoliittista selontekoa, joka odotti melkein valmiina alivaltiosihteeri Jaakko Blombergin pöytälaatikossa. Halonen pyysi luonnosta, mutta Blomberg kieltäytyi ja sanoi, että hän ojentaa sen vain pääministerille.

Lopulta alivaltiosihteeri joutui taipumaan ja Halonen sai paperit.

Halonen huomasi, että selonteosta puuttui käsitys laaja-alaisesta turvallisuudesta.

– Minulle naurettiin, kun aloin puhua siitä. Nyt siitä puhuvat kaikki vuoron perään. Kun silloin ihmettelin asiaa, niin minua pidettiin tyhmänä ja sinisilmäisenä.

En tee töitä punikin kanssa

Halonen rikkoi lasikattoja uudelleen, kun hänet valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 2000.

Hän myöntää, että hierarkia linnassa oli hyvin miehinen, koska naispresidenttiä ei linnassa ollut nähty aiemmin.

Jos ei alku ollut helppoa Merikasarmilla, ei se ollut sitä presidentin linnassakaan. Punainen nainen linnassa oli joillekin työntekijöille liikaa. Jotkut pakkasivat tavaransa ja lähtivät. Kirjassa kerrotaan, että avustajat saivat välillä todistaa silmittömiä vihanpurskahduksia vain siksi, että he joutuivat tekemään työtä punikin alaisuudessa.

Sisäkkö setvi alusvaatteitani

Halosen puolisolle Pentti Arajärvelle oli varattu hovimestari. Naispresidentille varattiin sisäkkö, eli astetta alempi palvelushenkilö, kirjassa kerrotaan.

– Muistan edelleen sen tunteen, kun näin, että he setvivät minun alusvaatelaatikkoani. Mutta hehän olivat vain palvelualttiita.

Halonen ei suostunut sovittelemaan huiveja ja hattuja sisäkön kanssa, vaan päätti itse, mitä päälleen pukee.

Tästä hän sai kuulla myöhemmin.

Demarit halusivat erityiskohtelun

Hyvin ei mennyt myöskään sdp:n kanssa. Puolueessa oli niitä, joiden mielestä linnan takaovien piti olla auki puolueväelle mennä ja tulla, miten halusivat. Halonen teki selväksi, että näin ei toimita. Tästä olikin seurauksena, että tietyt kansanedustajat marssivat kovaäänisesti linnaan vaatimaan puolueelle erityisjohtelua. Sitä ei herunut. Takaovi aukeni, mutta vain menosuuntaan.

Eräs avustaja kuvailee, että Halonen oli hyvin tarkka siitä, että hän on koko kansan presidentti.

En tehnyt mitään oikein

Halonen lataa suorat sanat median suuntaan. Media muuttui hänen mielestään presidenttivuosien myötä yhä vaikeammaksi.

Halonen puhui ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä ja demokratiasta, mutta media kirjoitti käsilaukusta, hatuista, kiukunpuuskista ja Setan eli seksuaalinen tasavertaisuus ry:n puheenjohtajuudesta. Presidentti kertoo, että hän koki tämän epäreiluksi.

Kirja kertoo, että toimittajien joukossa oli niitä, joiden mukaan Halonen ei pystynyt tekemään mitään oikein.

Vaatteet olivat tyylittömiä, kampaus väärä. Vladimir Putinia tavattiin joko liian useine tai liian harvoin.

– Minua ei suututa, jos asioista otetaan kiinni, mutta en tahtonut millään kestää sitä, että minua haukuttiin ulkomuodostani, sanomisistani, vaatteistani ja puheviastani. Se loukkasi, sellainen ilkeämielisyys satuttaa.

Osansa sai myös Arajärvi.

– Erityisesti se harmitti, että menimme aika pian naimisiin Pentin kanssa. Silloin sanottiin, että voi Arajärvi parka, kun Halosella on vain kuusi vuotta linnaa, niin Arajärvi sai nyt elinkautisen.

Loanheitto alkoi heti

Kirjassa Halonen käy läpi huolella aikaansa Setan puheenjohtajana. Ennen häntä yhdistyksellä oli ollut kaksi muuta heteropuheenjohtajaa ja hekin olivat joutuneet kohtaamaan ennakkoluulot. Kirjan mukaan naisena Halonen sai kuitenkin erityiskohtelun.

Vihjailu ja loanheitto alkoivat heti. Moni ajatteli, ettei kai kukaan lähtisi Setan johtoon, jollei itse olisi homoseksuaalia tai vähintäänkin piilohomo. Kirjan mukaan oikeistossa käynnistyi trollitehdas, joka alkoi syöttää tarinoita lesbo-Halosesta.

– Puheet liitettiin vielä feminismiini eli täytyyhän sen olla lesbo, kun se on kiilusilmäinen feministikin, Halonen muistelee.

Kirjassa kerrotaan, että Halosesta levitettiin toinen toistaan villeimpiä huhuja. Levittäjien joukossa oli myös virkamies ulkoministeriöstä.

Hän myöntää, että syytökset satuttivat samoin kuin epäilyt siitä, että liitto Arajärven kanssa olisi vain kulissia.

Hän ajatteli, että kaksi avioliittoa ja lapsi olisivat jo piirtäneet kyllin kirkkaan kuvan todellisuudesta.

Kiitoskin tullut, usein ei

Kirja piirtää tarkan kuvan naisesta, jonka elämän mittainen työ on ollut taistelua globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Halonen sanoo, että joskus työstä on tullut kiitosta, usein ei.

Halonen on leimallisesti Kallion kaupunginosan kasvatti, mutta hän syntyi Karjalohjalla, mistä äidin puoleinen suku on kotoisin. Äidiltä, joka kasvoi lastenkodissa, Halonen sai monet opit elämään. Jo varhain hän oppi sen, että ei saa olla liian kiltti. Kilteistä tytöistä ei tule presidenttiä.

Äiti opetti myös, että jos jokin on väärin, niin se pitää korjata.

Presidenttivuosien jälkeen Halosen kalenteri on täyttynyt niin kotimaisista kuin ulkomaisista luottamustehtävistä.

Halonen tunnetaan ennen kaikkea kansalaisjärjestöaktivistina. Hän peräänkuuluttaa sitoutumista järjestötyöhön muulloinkin kuin vain kriisin keskellä.

 

Lue myös: Halosen viesti tytöille: Ei tarvitse olla piikkareita, lenkkareissakin voi menestyä

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic