Uutiset

Presidentti Niinistö otti uudenvuodenpuheessaan kantaa keskusteluun koronarokotteista: "Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla"

Koronakriisin lisäksi presidentti Sauli Niinistö nosti puheessaan esiin erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyden ja turvallisuuskeskustelun. Niinistön mielestä tietomurtoja on kyettävä torjumaan paremmin myös kansainvälisesti.
Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa vuonna 2020 puhuttaneisiin aiheisiin uudenvuodenpuheessaan perjantaina. Kuva: Matti Porre
Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa vuonna 2020 puhuttaneisiin aiheisiin uudenvuodenpuheessaan perjantaina. Kuva: Matti Porre

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannusti suomalaisia koronarokotteen ottamiseen perinteisessä uudenvuodenpuheessaan. Samalla Niinistö muistutti, että koettelemus ei ole ohi.

– Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla, Niinistö sanoi puheessaan.

– Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.

Koronarokotukset alkoivat Suomessa ja muualla Euroopassa ennen joulua. Koronaviruksen takia nopeasti kehitetyt rokotteet on todettu tutkimuksissa tehokkaiksi ja turvallisiksi, mutta niistä on silti liikkunut paljon uskomuksia ja väärää tietoa.

Maaliskuussa alkanut koronapandemia oli odotetusti puheen pääteema. Niinistö kiitti kaikkia suomalaisia siitä, että olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin.

Erityisen kiitoksen hän osoitti niille, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Niinistön mukaan sekä saavutus että koettelemukset ovat kuitenkin yhteisiä.

– Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä. Korona on kohdellut meistä jokaista hyvin eri tavoin: yksiä peruuttamattoman raskaasti; toisia siedettävämmin, vain normaalia arkielämää vaikeuttaen, Niinistö totesi.

– Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.

“Ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan”

Niinistö otti puheessaan kantaa myös turvapaikkakeskusteluun. Presidentti korosti sitä, kuinka hyvän aseman turvapaikka Suomessa antaa verrattuna valtaosaan maailman ihmisistä.

Niinistön mielestä Suomessa käydään aiheellista keskustelua ja väittelyä kaikkien Suomessa asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta.

– Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden ”oikeasuhtaisuus”, sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan viime aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin “eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa”. Presidentti kuitenkin korosti, että hänen pohdintansa on erillään yksittäistapauksista.

– Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan, Niinistö tiivisti.

– Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?

Niinistö huomautti, että Euroopan sivistysvaltiot ovat toistaiseksi päätyneet tässä pohdinnassa kovin erilaisiin ratkaisuihin.

“Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa”

Yksityiskohtaisemmin presidentti puhui turvallisuudesta vuonna 2020 sattuneiden tietomurtojen kautta. Hän puhui uusista digitaalisista keinoista, joilla on horjutettu turvallisuuden tunnetta, ja viittasi psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietoihin ja eduskuntaan kohdistuneisiin tietomurtoihin.

– Olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot, sana ”tietomurto” antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset ovat turvallisuutta uhkaavia, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä kohtaan, hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.

Niinistö muistutti, että hän kantoi jo reilu vuosi sitten huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa.

– Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Niinistö korosti, että virkavastuulla turvallisuudesta huolehtivat viranomaiset tekevät varmasti voitavansa säädetyissä puitteissa, ja näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla.

– Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.

“Ilmastonmuutoksessa kyse ihmisten käyttäytymisestä”

Niinistö nosti esiin ilmaston lämpenemisen, joka “jatkaa etenemistään pelättyäkin nopeammin”. Presidentin mielestä lasten ja nuorten huoleen ilmastonmuutoksesta on pystyttävä vastaamaan.

Hän vertasi ilmastonmuutos torjumista siihen, kuinka ihmiset ovat muuttaneet käyttäytymistään koronaviruksen takia.

Presidentti muistutti, että vielä vuoden 2020 alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tämä on jokapäiväistä.

– Olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Niinistön mukaan koronakriisistä voi ottaa oppia myös muussa elämässä. Hänen mielestään pandemia on johdatellut meitä siihen, että uuden edessä kannattaa pyrkiä parempaan.

– Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.

Vertasi koronakriisiä historian koettelemuksiin

Niinistö vertasi puheessaan korona-ajan koettelemuksia muihin historian aikakausiin, jolloin “suomalaisten yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä”.

– Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä, Niinistö listasi.

Presidentin mukaan olemme taas uudessa taitekohdassa, mutta aiemmissakin uutta suuntaa on luotu vahvuuksien pohjalle.

– Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?

Niinistön mukaan uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen, mutta se voi myös tuntua pelottavalta.

– Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

“Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa”

Tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanottoa juhlittiin Presidentinlinnassa poikkeuksellisesti ilman vieraita koronaepidemian vuoksi.

Ylen juhlalähetyksessä näytettiin tallenne keskustelusta, jonka Niinistö oli käynyt aiemmin kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Tämä toimi puolustusvoimien komentajana vuosina 1983–1990 sekä palveli talvi- ja jatkosodassa teini-ikäisenä.

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö siteerasi Valtasta.

– Kenraali puhui viisaasti ”yhteistunnon” merkityksestä. ”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?” hän kysyi.

Niinistön mukaan “yhteistuntoon” tai osallisuuteen tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta.

– Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.

Menot