Uutiset

Presidenttipeli yhä kyttäysvaiheessa

Kun presidentinvaaleihin on aikaa puolitoista vuotta, yksikään kandidaatti ei ole ilmaissut yksiselitteisesti kantaansa eli lähtevänsä tavoittelemaan tasavallan korkeinta virkaa.

On vain ”toistaiseksi eniten mukana olevia” eli niitä, jotka eivät ole kieltäneet nimensä käyttöä ehdokkuuksista spekuloitaessa ja niitä, jotka ”vakavasti harkitsevat”.

Perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta on saatu ehdollinen kyllä. Hänhän totesi ehdokkuutensa olevan todennäköinen. Soinilla ei ole mitään mahdollisuuksia nousta presidentiksi, mutta vaalit antavat hänelle ja hänen puolueelleen lisää medianäkyvyyttä.

Edellisissä presidentinvaalien tenteissä Soini keräsi paljon positiivista julkisuutta ja suosiota eduskuntavaalien varalle.

Demareista Lasse Lehtinen ja Eero Heinäluoma kuuluvat vakavasti ehdokkuutta harkitsevien listalle. Vihreiden Pekka Haaviston taakse kootaan jo kansanliikettä.

Keskustassa EU-komissaari Olli Rehnin ympärillä käy kovin kohina. Puolueen puheenjohtajan pääministeri Mari Kiviniemen kommentitkin viestivät Rehnin suuntaan. Hänen mukaansa keskusta hakee voittajaehdokasta puoluejohdon ulkopuolelta.

Presidenttikaavailujen ylivoimainen nimi on eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.). Hänen puheitaan on jo pitkään tulkittu presidenttiehdokkuuden näkökulmasta. Vahvimmaksi signaaliksi ehdokkuudelleen on pidetty Niinistön kannanottoja presidentin vahvojen valtaoikeuksien puolesta.

Viimeksi Niinistö on todennut, että suuri suosio mielipidemittauksesta toiseen lämmittää ja painaa mieltä.

Niinistön suosio on jatkunut pitkään suurena ja vakaana. Hänen kuningastielleen ei yleisesti nähdä kuin yksi este, kieltäytyminen ehdokkuudesta.

Tietoisesti tai tiedostamatta Niinistö on nostanut kannanotoillaan itsensä yli puoluerajojen. Presidentin valtaoikeuksien puolustaminen ja hallituksen arvostelu ovat siitä hyviä esimerkkejä. Myös eduskunnan puhemiehen asema on omiaan häivyttämään tiukkaa puoluesidonnaisuutta.

Miksi sitten ehdokkuutta halutaan pitää piilossa, eikö olisi reilumpaa ilmoittaa avoimesti ehdokkuudesta tässä ja nyt?

Jos esimerkiksi Niinistö kertoisi ehdokkuudestaan, hänen kaikkia sanomisiaan tarkasteltaisiin vielä nykyistäkin enemmän presidentinvaalien näkökulmasta. Paalupaikan pitäminen, vaikka ylivoimaisenkin, käy myös tavattoman raskaaksi. Veto voi loppua ennen vaalipäivää.

Tällaisesta suosion hiipumisesta on aikaisemmilta vuosilta esimerkkejä.

Keskustan ja SDP:n ”vakavasti harkitsevat” haluavat tietää kilpailuasetelman. Eivät he halua hävitä sen paremmin oman puolueen ehdokaskisaa kuin itse presidentinvaalia.

Ainoa varma asia tällä hetkellä on, että ne, joilla on realistisia mahdollisuuksia voittaa vaalit, venyttävät päätöstään siihen asti, kunnes oikea presidenttikisa alkaa.

Nyt kytätään myöhempää asemiin ajoa varten.