Uutiset

Presidenttipeliä eduskuntavaalien varjossa

Kiihkeän eduskuntavaalitaistelun rinnalla väreilee myös presidenttipeli. Tasavallan nykyisen presidentin Tarja Halosen toinen kausi on lopuillaan ja uusi presidentti valitaan alkutalvesta ensi vuonna. Itse asiassa presidentinvaaleihin ei ole enää vuottakaan.

Kuurupiiloa puolueensa ja myös median kanssa pelaillut kokoomuksen Sauli Niinistö on jo päätöksensä tehnyt. Piilosilla olo jatkuu silti edelleen, koska kaksikymmenvuotisen eduskuntauransa päättävä puhemies kertoo aikeistaan joskus tuonnempana.

Sauli Niinistön päätös, varsinkin jos se on kielteinen, kiinnostaa etenkin ulkoministeri Alexander Stubbia (kok.). Hän on ilmoittautunut jo Niinistön reserviksi, jos tämä ei ennakkosuosikin asemasta huolimatta ehdokkaaksi ryhdy.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) käy eduskuntavaalien ohella omaa kampanjaansa puolueensa presidenttiehdokkuudesta. Tilanteen kehittymistä seuraa tarkasti Brysselissä EU:n talouskomissaari Olli Rehn. (kesk.). Juuri nyt Kreikan, Irlannin ja Portugalin talouskriisin keskellä Rehnin mahdollisuudet Tamminiemeen eivät ole kovin hyvät. Vajaan vuoden päästä, mikäli kriisi on lauennut, Rehnin kaltaisella kansainvälisesti tunnetulla ja arvostetulla poliitikolla saattaisi olla suosiota.

Tuskin Rehnkään myrskyn silmästä lähtee edes ehdokkaaksi, jolloin keskustan ehdokas voi hyvinkin olla Paavo Väyrynen. Näin puoluejohdon ei tarvitse uhrautua epävarmaan kisaan vallankin, jos kokoomus marssittaa kilpaan Sauli Niinistön.

Vuodesta 1982 asti tasavallan presidentin virkaan on ponkaistu sosiaalidemokraattien riveistä. Tällä hetkellä ei tosin näytä siltä, että Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen jälkeen maahan valittaisiin peräkkäin jo neljäs demaripresidentti. Ehdokasnimiksi on väläytelty ex-europarlamentaarikko Lasse Lehtistä ja kansanedustaja Eero Heinäluomaa.

Kokenut politiikan sotaratsu Lehtinen ei ollenkaan peittele intoaan tehtävään, mutta esteeksi ehdokkuudelle nousee miehen peittelemätön Nato-myönteisyys.

Ainoa tällä hetkellä varma presidenttiehdokas on vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto. Tuskin eduskuntavaalien voittajaksi povatulla perussuomalaisten Timo Soinillakaan on muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä itse puolueensa presidenttiehdokkaaksi.

Puolueet päättävät ehdokkaistaan ensi kesän tai viimeistään syksyn puoluekokouksissaan. Näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että puolueet liittoutuvat yhteisten ehdokkaiden taakse. Jokainen menee ensimmäiselle kierrokselle omalla ehdokkaallaan ja vasta toisella kierroksella liittoudutaan.

Puheet puolueiden ulkopuolisesta ehdokkaasta ovat keveitä heittoja vailla katetta. Esimerkiksi Nokian ja Shellin hallituksien puheenjohtajalle Jorma Ollilalle ei jaeta kortteja tulevassa presidenttipelissä. Kilpa käydään puolueiden asettamien ehdokkaiden kesken.