Uutiset

Professori: Äärijärjestöjä on siedetty pitkään

Paine rasististen järjestöjen kieltämiseksi kasvaa Suomessa. Maanantaina Asema-aukiolle 28-vuotiaan uhrin muistoa kunnioittamaan kerääntyneet helsinkiläiset kaipaavat nykyistä tiukempaa yhdistys- ja rikoslakia.

– Jotain on tehtävä. Jos nyt ei havahduta tähän asiaan, ei sitten koskaan, sanoo Pike Viitanen.

Hän on yksi rasististen järjestöjen kieltämiseen tähtäävän laki­aloitteen allekirjoittajista.

Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro vaati poliitikoilta toimia jo vuosi sitten, sillä Suomi on sitoutunut YK:n rotusyrjintäsopimukseen, joka edellyttää säätämään laittomiksi kaikki rotusyrjintää edistävät tai siihen yllyttävät järjestöt.

Yhdistyslaissa kielletään lain ja hyvien tapojen vastainen toiminta, mutta niitä ei ole määritelty sen tarkemmin.

– Olisi ongelmattominta, jos laissa olisi nimenomainen määräys siitä, että syrjivä toiminta on hyvien tapojen vastaista ja erityisen kiellettyä, Lavapuro sanoo.

Jotkut ovat arvioineet rasististen järjestöjen kieltämisen painavan ne vain maan alle valvonnan ulottumattomiin. Toisaalta esimerkiksi Suomen vastarintaliike ei ole nytkään rekisteröity yhdistys.

Lavapuron mukaan se ei ole peruste olla toimimatta asiassa.

– Kysymys on puhtaasti poliittisesta valinnasta, perustuslaki ei tätä estä. Päinvastoin: ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta eduskunnalla ja hallituksella on velvollisuus toimia asiassa.

Tähän saakka poliitikot eivät ole innostuneet puuttumaan yhdistys- tai rikoslakiin.

Lavapuro ihmettelee hallituspuolueiden haluttomuutta toimia asiassa.

– Tämäntyyppistä toimintaa tunnutaan siedettävän yllättävänkin pitkälle. Ehkä meillä on poliittisen järjestelmän ylätasollakin rasismia? Lavapuro pohtii.

Sisäministeriön poliisiosastolle annettiin maanantaina tehtäväksi tutkia väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminnan laillisuutta ja sitä, miten niiden toimintaan voitaisiin puuttua.

Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan asiaa selvitettiin jo muutamia vuosia sitten, mutta järjestöjen kieltämistä ei silloin pidetty tehokkaana keinona. Viranomaiset katsoivat, että toiminta voisi jatkua helposti.

– Enemmän pitäisi keskustella siitä, mikä toiminnassa on rikollista, Nerg sanoo.

SVL ajaa kansallissosialismia eli se haluaa kumota perustuslain suojaaman valtiojärjestyksen ja ihmisten yhdenvertaisuuden.

– Sehän on lainvastaista toimintaa, jos tätä kautta tarkastellaan, myöntää sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn ohjelmaa vetävä kehityspäällikkö Tarja Mankkinen.

Ääriliikkeiden kohdalla joudutaan tasapainoilemaan muiden perusoikeuksien kuten yhdistymis- ja sananvapauden kanssa.

– Meillä rikoslakikin perustuu tekoihin. Jos joku ajattelee jotain, mutta ei tee mitään, niin se ei riitä siihen, että pannaan vankilaan, Mankkinen kuvailee.

SVL on valtion toimintakykyyn kohdistuvia uhkia vastaan toimivan Supon seurannassa.

– Suomen ääriliikekentässä ei ole tällä hetkellä sellaisia toimijoita, jotka uhkaisivat valtion turvallisuutta, sanoo ylitarkastaja Tuomas Portaankorva.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi maanantaina Ylelle kannattavansa keinoja kieltää väkivaltaa käyttävien poliittisten järjestöjen toiminta.

Asiaa harkittiin viime vuonna Jyväskylässä tapahtuneen uusnatsikahakoinnin jälkeen.

– Silloin poliisi, esitutkintaviranomaiset ja ilmeisesti oikeusministeriökin tulivat siihen tulokseen, että kriminalisointi on vaikea prosessi, ja huomio pitää keskittää systemaattiseen valvontaan sekä vihapuheen kitkemiseen, tuolloin sisäministerinä toiminut Orpo perusteli Lännen Medialle maanantai-iltana.

– Näitä muita toimenpiteitä lisättiin huomattavasti.

Nyt Orpon mukaan asiaa tulee harkita uudestaan.

Onko arvioiden syytä olettaa muuttuvan, jos niiden taustalla oleva juridiikka ei ole muuttunut?

– On karmeaa sanoa näin, mutta silloin ei tällaista ollut tapahtunut. Minusta on päättäjien ja viranomaisten vastuulla harkita asia uudelleen, ja pohtia kaikki muutkin keinot, mitä voidaan tehdä tämän kasvavan ilmiön estämiseksi, Orpo sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi tapausta YK-vierailulla New Yorkissa. Ylen mukaan Niinistön mielestä rasistiseen järjestöön kuuluminen voitaisiin katsoa laittomaksi, vaikka järjestöjä ei voisikaan kieltää.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) tuomitsivat maanantaina blogeissaan Helsingin sekä Otanmäen tapahtumat ja väkivallan yleensä.