Uutiset

Promillerajan lasku toisi ison laskun

Liikenneministeri Merja Kyllösen ajama rattijuopumuksen promillerajan laskeminen kävisi toteutuessaan kalliiksi.

Kyllönen perustelee promillerajan laskemista 0,2 promilleen kansalaisten ajatusmaailman oikaisulla oikeille raiteille. Ministerin mukaan moraali – varsinkin nuorilla – on alkoholinkäytön ja liikenteen osalta rapautunut.

Näin voi toki päätellä lähes minkä tahansa sunnuntain tai maanantain Hämeen Sanomista. Pikku-uutiset viikonlopun ajalta ovat usein puuduttavan samankaltaisia nuorten (ja vähän vanhempien) rattijuoppojen hörhöilyjen luetteloa.

Promillerajan laskeminen ja rangaistusasteikon ulottaminen lasillisen viiniä ruuan kanssa nauttineisiin aiheuttaisi kuitenkin valtavasti kuluja ja lisätyötä. Poliisilla on tähdellisempiäkin tehtäviä, kuin pullollisen keskiketterää kumonneiden kuskien jahtaaminen.

Tieliikenteessä joka 700. autoilija on nauttinut alkoholia yli nykyisen sallitun rajan, mutta alle 0,5 promillea puhaltaa jo joka 160. kuski. Oletettavaa on, että ainakin aluksi rattijuopumustapaukset lisääntyisivät huimasti. Siihen ruljanssiin ei rahapulassa kärvistelevällä poliisilla ole resursseja.

Nykyisin poliisipartioiden vakiovarustukseen kuuluu vain seulontalaite, minkä tuloksen perusteella epäilty kuljetetaan tarvittaessa poliisilaitokselle tarkkuusalkometriin tai sairaalaan verikokeeseen.

Yhden rattijuopon kuskaamisessa laitokselle puhkumaan ja paperitöihin kuluu partiolta vähintään tunti. Mikäli epäilty pitää viedä verikokeeseen, toimenpiteeseen tuhraantuu aikaa moninkertaisesti.

Jotta poliisin aikaa säästyisi, pitäisi rattijuopumus pystyä toteamaan luotettavasti jo paikan päällä. Silloin poliisiautoihin täytyisi asentaa tarkkuusalkometrit.

Yksi liikuteltava tarkkuusalkometri maksaa satoja euroja. Laitteiden hankkimisen kustannukset jokaiseen poliisiautoon olisivat miljoonaluokkaa.

Suomessa kärähtää 23 000 rattijuoppoa vuodessa. Heistä suurin osa on alkoholin suurkuluttajia, ja peräti kolmanneksella on todettu päihderiippuvuus.

Kansainvälisesti vertaillen liikenneraittiustilanne on kuitenkin Suomessa hyvä. Vaikka jokainen rattijuopumuksen vuoksi liikenteessä kuollut on liikaa, ei promillerajan laskeminen näitä turhia kuolemia vähentäisi. Tutkimusten mukaan alle 0,5 promillen humalassa ajeleva ei aiheuta vesiselvää kuljettajaa suurempaa onnettomuusriskiä.

Yli puolet poliisin kiinni saamista rattijuopoista syyllistyy törkeään rattijuopumukseen. Alemmalla promillerajalla tuskin olisi mitään merkitystä näiden rattijuoppojen liikennekäyttäytymiseen.

Mikäli rangaistuksia rattijuoppoudesta halutaan koventaa, järkevämpää olisi laskea törkeän rattijuopumuksen raja yhteen promilleen. Tällöin rangaistukset kohdistuisivat oikeasti vaarallisiin suhareihin.

Päivän lehti

30.5.2020