Uutiset

PS:n romahdus veisi alas myös äänestysprosenttia

Jos perussuomalaisten kannatus kuntavaaleissa jää 10 prosenttiin tai sen alle, se laskee myös äänestysprosenttia. Näin arvioi vaalitutkija Sami Borg.

Viime kuntavaleissa mielipidemittauslaitoksilla oli vaikeuksia ennakoida perussuomalaisten kannatusta. Se jäi 12,3 prosenttiin, mikä oli eduskuntavaalijytkyn jälkeen ennakoitua vähemmän.

– Perussuomalaiset ovat onnistuneet saamaan eduskuntavaaleissa uurnille sellaista väkeä, joka ei muuten käy äänestämässä lainkaan. Se on myös sitä porukkaa, joka sieltä helpoimmin lipeää pois, Borg sanoo.

Kuntavaalien yksi suurimpia kysymysmerkkejä on nyt äänestysprosentti. Jos se jää kovin matalaksi, se voidaan tulkita joko niin, että aiemmin vaaleissa protestoineet ovat jääneet kotiin tai eivät ole löytäneet enää mieleistään protestointikanavaa.

Vaalitutkijat eivät kuitenkaan mielellään ennusta äänestysprosentin laskua, koska se ruokkisi negatiivista kierrettä.

– Valistunut veikkaukseni on, että äänestysprosentti voi pudota jonkin verran. Mutta on mahdollista myös, että se nousee pikkaisen, Borg naurahtaa ja myöntää harrastavansa virallista optimismia.

Viimeksi kuntavaalien äänestysprosentti jäi 58,3:een, mikä laski edellisistä kuntavaaleista mutta oli enemmän kuin pohjanoteeraus vuonna 2000. Silloin matalaa 55,9 prosentin lukemaa selittiin vaaliväsymyksellä, kun vaaleja oli ollut sitä ennen ruuhkaksi.

Borgin mukaan ennen vaaleja ei voida yksiselitteisesti arvioida, ketä matala äänestysprosentti hyödyttäisi.

– Se riippuu aina siitä, minkä puolueen joukot lähtevät liikkeelle ja minkä puolueen kannattajat jäävät kotiin.

Borg ei hyväksy väitettä, että kuntavaalit eivät olisi sote-vaalit. Vaikka sote-uudistus vie tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut kunnista maakuntiin, äänestäjillä on oikeus katsoa myös menneisyyteen.

– Palkita ja rangaista siitä, mitä on tehty. Äänestysperusteethan ovat hyvin moninaisia. Kyllä nämä ovat myös sote-vaalit, Borg sanoo.

Hän on yhdessä vaalitutkija Sari Pikkalan kanssa hahmotellut tilastojen pohjalta kuntavaalitrendejä Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta. Kuntavaaliehdokkaiden lukumäärä on vuodesta 1980 puolittunut ja kuntienkin määrä kulkee kohti samaa.

Puolittuminen on ollut trendinä myös varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkojen lukumäärässä ja vaalien jälkeen jaossa olleiden lautakuntapaikkojen määrässä.

Kuntavaalien äänestysprosentti verrattuna eduskuntavaaleihin on laskenut selvästi 1970- ja 1980-lukujen jälkeen. Erityisen huolestuttavana Borg pitää sitä, että 18–34-vuotiaiden äänestysprosentti jäi viime kuntavaaleissa yli 15 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin eduskuntavaaleissa.

Hän kysyy, ovatko kuntaliitokset yhdessä puolueiden järjestörakenteen heikentymisen ja kuntapolitiikasta saatavien kannustimien vähenemisen kanssa saaneet aikaan sen, että nuoret sukupolvet saavat entistä vähemmän kokemusta kuntapolitiikasta.

– Meillä oli ennen kuntavaaleissa 66 000 ehdokasta, nyt 33 000. Se on hurja mobilisaatiovoiman heikentyminen, jos jokainen on tuonut mukanaan 10–20 äänestäjää.

Päivän lehti

1.6.2020