Uutiset

Psykoterapeuteista on pulaa, mutta koulutus maksaa kymmeniä tuhansia euroja – Mielenterveysjärjestöt ja Psykologiliitto vaativat maksutonta koulutusta

Psykoterapiaan hakeutuu yhä useampi ja hoitoon on vaikea päästä monella paikkakunnalla, mutta valtio ei tue psykoterapeuttien koulutusta. Kallis koulutus voi olla monelle liian kallis, ja psykoterapian kenttä saattaa kapeutua. Nyt noin joka neljäs psykoterapeutti on eläkeiässä.
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola pitää tärkeänä, että psykoterapeuttien koulutuksen laadusta pidetään kiinni, mutta koulutuksen hintaa pitäisi saada laskettua. Kuva: Jarno Kuusinen
Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola pitää tärkeänä, että psykoterapeuttien koulutuksen laadusta pidetään kiinni, mutta koulutuksen hintaa pitäisi saada laskettua. Kuva: Jarno Kuusinen

Sekä mielenterveysjärjestöt että Psykologiliitto esittävät, että psykoterapeuttikoulutuksen pitäisi olla maksutonta.

Psykoterapeuttikoulutus on Suomen ainoita terveydenhuollon koulutuksia, jonka kymmenien tuhansien eurojen kustannuksista vastaa yksin opiskelija tai työnantaja.

Keskeisten suomalaisten mielenterveysjärjestöjen muodostama Mielenterveyspooli otti syyskuun alussa kantaa psykoterapeuttien maksuttoman koulutuksen puolesta. Sen mukaan psykososiaalisten hoitomuotojen ja psykoterapian tarjonta ei vastaa kysyntää.

– Maksullisuus on este monelle, joka haluaisi psykoterapeutiksi. Täydennyskoulutus on monelle kiinnostuneelle liian kallis, kertoo kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveys ry:stä (Mieli).

”Hinta on törkeä yksittäiselle ihmiselle”

Psykoterapeuttikoulutus maksaa noin 20–50 000 euroa. Hinta riippuu psykoterapiasuuntauksesta, eli koulutuksen laajuudesta, koulutuspotilaiden määrästä ja opiskelijalta vaadittavasta omasta psykoterapiahoidosta.

– Hinta on törkeä maksaa yksittäiselle ihmiselle, mutta se kuvastaa koulutuksen laajaa sisältöä hyvin, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa.

– On tärkeää, että koulutusten laatutaso pysyy korkeana. Ongelma on se, kuka hinnan maksaa. Tuleeko se yhteisestä pussista vai rahoittaako ihminen sen itse vaikka lainarahalla.

Myös Psykologiliiton tavoite on, että koulutus olisi maksutonta.

– Se rinnastuisi lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen. Maksuttomuus palvelisi suurin osin julkista terveydenhuoltoa ja kuntoutusta, Ahtola sanoo.

Uudistus koitui kalliimmaksi

Psykologiliitto ehdottaa portaittaista menettelyä. Ensin psykoterapeuttikoulutus tulisi määritellä erikoistumiskoulutukseksi, jolloin sen hintakatoksi tulisi noin 8000 euroa. Sen verran maksavat esimerkiksi psykologien erikoistumiskoulutukset.

– Pitkän tähtäimen tavoitteena pidämme sitä, että koulutuksen tulisi olla maksutonta sen saajalle. Tämä oli tavoitteena jo takavuosina, kun psykoterapeuttikoulutus siirtyi yliopistojen järjestettäväksi, Ahtola kertoo.

Vuodesta 2012 alkaen psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta ovat voineet järjestää vain yliopistot tai koulutusorganisaatiot yhteistyössä yliopistojen kanssa. Aiemmin koulutusta tarjosivat yksityiset toimijat.

Uudistuksen tavoitteita olivat esimerkiksi koulutuksen laadun tarkempi valvonta ja yritys tasoittaa alueellisia eroja. Samalla odotettiin koulutuksen siirtymistä maksuttomaksi.

– Paketin toisen puolen piti olla se, että kulutkin siirtyvät yhteiskunnalle. Kävikin niin, että tämä puoli uudistuksesta jäi unhoon. Koulutuksen siirtyminen yliopistoille oli hyvä asia, mutta se toi vain lisäkuluja opiskelijoille, Ahtola sanoo.

Täydennyskoulutusta, ei erikoistumiskoulutusta

Psykoterapiakoulutus ei ole suoraan verrattavissa esimerkiksi lääkäreiden tai hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutukseen, kertoo neuvotteleva virkamies Eila Mustonen sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosastolta.

Psykoterapeuttikoulutus on tällä hetkellä yliopistolain tarkoittamaa täydennyskoulutusta eikä erikoistumiskoulutusta.

– Erikoislääkärikoulutusta suorittamaan yliopisto voi ottaa henkilön, joka on saanut oikeuden harjoittaa Suomessa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Erikoistumiskoulutus on siis suoraan lääkärin ammattiin liittyvää jatkokoulutusta, Mustonen sanoo.

– Psykoterapeuttikoulutukseen hakeutuvilla voi sen sijaan olla hyvin vaihtelevia ja moninaisia taustakoulutuksia.

Maksullisuudesta paljon haittaa

Ahtola uskoo, että koulutuksen maksullisuus on johtanut siihen, etteivät kaikki koulutukset ole päässeet alkamaan, koska ei ole tullut tarpeeksi isoa ryhmää. Hinta voi vaikuttaa myös siihen, minkä psykoterapian suuntauksen opiskelija valitsee.

– On huolestuttava piirre, että psykoterapian kenttä alkaa kapeutua, jos hakeudutaan ainoastaan edullisimpiin koulutuksiin, Ahtola sanoo.

Aiemmin koulutuksen kuluja pystyi vähentämään verotuksessa, mutta muutama vuosi sitten verottaja päätti, ettei näin voi enää tehdä.

– Se vaikeutti hetkellisesti todella paljon, ja joitain koulutuksia jäi alkamattakin. Verovähennys oli kuitenkin merkittävä summa, kun kyse on kokonaisuudessaan kymmenistä tuhansista euroista, Ahtola kertoo.

Kristian Wahlbeckin mukaan maksullisuus voi olla myös este työnantajalle, joka voisi kustantaa työntekijän kouluttautumisen psykoterapeutiksi.

– Kallis koulutus on aikamoinen riski-investointi. Vaarana on, että työnantaja maksaa koulutuksesta useita kymmeniä tuhansia, mutta työntekijä lähteekin sen jälkeen pitämään yksityistä vastaanottoa, Wahlbeck sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön Eila Mustosen mukaan psykoterapiakoulutuksen maksuttomuudesta ei ole ollut keskustelua, vaikka erilaisia tarpeita valtion koulutuskorvauksen laajentamiseen on ollut esillä.

– Tänä vuonna valtion koulutuskorvaus on laajentunut sosiaalityöntekijöiden erikoistumiskoulutukseen ja sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämään koulutukseen. Kysymys on varmasti myös valtion budjettirahoituksen riittävyydestä, Mustonen kertoo.

Joka neljäs psykoterapeutti yli 65-vuotias

Psykoterapeutteja on Valviran rekisterissä tällä hetkellä noin 8 000. Heistä vain alle 6 000 on alle 65-vuotiaita eli joka neljäs on eläkeiässä.

Mielenterveysjärjestöjen mukaan osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoittelemaan nopeaan pääsyyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Kristian Wahlbeck arvioi, että varhaisesta hoidollisesta psykoterapiasta hyötyisi vuosittain noin kaksi prosenttia suomalaisista, eli yli 100 000 ihmistä.

– Aika monelle lyhyt psykoterapia riittää. Joillekin harvoille pitkä usean vuoden psykoterapia on tarpeen.

Valtio maksaa suurimman osan psykoterapioista Kelan kuntoutuspsykoterapian kautta. Sitä saa vuosittain yli 30 000 ihmistä.

Kuva: Jukka-Petteri Eronen

”Merkillinen eriarvoisuus”

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on yli kaksinkertaistunut kuluvalla vuosikymmenellä. Lisäksi psykoterapiaa tehdään esimerkiksi sairaanhoitopiirien ostopalveluna.]

Silti koulutusta ei kustanneta julkisista varoista. Psykologiliiton Annarilla Ahtola kuvailee tätä ”omituiseksi”.

– Voisiko joku ehdottaa, että lääkärit jatkossa maksaisivat itse erikoistumisensa esimerkiksi neurokirurgiksi? Ei tällaista kukaan edes ehdottaisi, enkä tarkoita että pitäisi. Tähän verraten on kuitenkin käsittämätöntä, että psykoterapeutiksi erikoistuva maksaa itse koulutuksensa. Hinta voi olla todella suolainen, Ahtola sanoo.

– Samaan aikaan suurimman osan psykoterapioista maksaa yhteiskunta juuri siksi, että se on näyttöön perustuvaa tehokasta hoitoa. Psykoterapia on keskeinen osa terveydenhuollon ja kuntoutuksen järjestelmää.

Mieli ry:n Kristian Wahlbeck pitää psykoterapiakoulutuksen maksullisuutta merkillisenä eriarvoisuutena, joka saattaa johtua historiallisista syistä.

– Maksullisuus voi johtua siitä, että psykoterapia on hyväksytty vaikuttavaksi hoitomuodoksi verrattaen myöhään, eikä koulutusjärjestelmä ole ehtinyt mukaan.

Psykoterapeuteista pulaa suurimpien kaupunkien ulkopuolella

Psykoterapian saatavuudessa on Kristian Wahlbeckin mukaan valtava alueellinen eriarvoisuus.

– Yleiskuva on, että psykoterapeuteista on pulaa, ja tarvitsemme lisää psykoterapeutteja. Heidän määränsä ei ole kasvanut samassa suhteessa tarpeen kasvun kanssa.

Suomessa psykoterapeutit ovat keskittyneet yliopistokaupunkeihin. Niiden ulkopuolella voi olla Wahlbeckin mukaan todella vaikeaa päästä psykoterapiaan.

Psykologiliiton mukaan psykoterapeuteista on nyt lievää pulaa. Annarilla Ahtolan mukaan tämä johtuu osaltaan siitä, että apua uskalletaan hakea entistä enemmän.

Ahtolan mukaan Suomessa on merkittävä alueellinen eriarvoisuus sekä psykoterapian että muiden psykososiaalisten palveluiden saatavuudessa.

– Psykoterapeutteja on eniten isoissa kaupungeissa ja ruuhka-Suomessa, jossa toki heille on kysyntää. On selvää, että vähän syrjäisemmillä seuduilla on pulaa psykoterapeuteista, kuten myös lääkäreistä, psykologeista ja muista yliopistokoulutetuista ammattilaisista, Ahtola toteaa.

– Ongelma on se, miten koulutettuja ihmisiä saataisiin houkuteltua ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Siihen koulutusmäärien lisääminen ei auta.

Kuva: Jukka-Petteri Eronen
Kuva: Jukka-Petteri Eronen

Saatavuutta parannettu esimerkiksi nettiterapialla

STM:n Eila Mustosen mukaan psykoterapeuteista on pulaa, mutta psykoterapioiden saatavuus on parantunut.

Kelan kuntoutuspsykoterapiat muuttuivat harkinnanvaraisista lakisääteisiksi, minkä jälkeen Kelan psykoterapioiden määrä on kaksinkertaistunut.

– Kelan kuntoutuksessa on kuitenkin kyse opiskelu- ja työkykyyn liittyvästä kuntoutuksesta eli Kelan kuntoutus ei koske muita ryhmiä, Mustonen kertoo.

Kelan psykoterapioiden lisääntymisen lisäksi eri puolilla Suomea psykoterapioiden tarpeeseen pyritään vastaamaan lisäämällä varhaisen vaiheen lyhytpsykoterapioita, eli siirtämään painopistettä varhaisen vaiheen kevyempiin hoitoihin.

– Tämä vähentää myöhempää pitkien kuntoutuspsykoterapioiden tarvetta ja on myös psykoterapeuttien riittävyyden kannalta parannusta aikaisempaan, Mustonen toteaa.

– Lisäksi etäterapiat ja sähköiset psykoterapiat, eli nettiterapiat, ovat tasaamassa alueiden välisiä eroja.

Psykoterapeutiksi täydennyskoulutuksella

Psykoterapeutti on nimikesuojattu ammatti. Ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntää Valvira hyväksytyn koulutuksen perusteella.

Psykoterapeuttikoulutusta antavat yliopistot, joilla on psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu.

Psykoterapiakoulutuksen siirtymisellä yliopistojen vastuulle haluttiin vahvistaa koulutuksen tieteellistä perustaa ja koulutuksen laadun kehittämistä.

Koulutus on yliopistolain tarkoittamaa täydennyskoulutusta.

Koulutuskustannuksista vastaa koulutettava tai hänen työnantajansa.

Ennen koulutusta henkilöllä tulee olla suoritettuna pohjakoulutus, joita voi olla monia erilaisia. Lisäksi täytyy olla vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä.

Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavasta koulutuksesta ja ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksistä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:ssä (533/2018).

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira