Uutiset

Puhe- ja esiintymistaidon testausta

Politiikan asiantuntijat ja media kavahtivat puoluesihteeri Eero Heinäluoman asemaa ylivoimaisena SDP:n puheenjohtajaehdokkaana. Arvostelijat peräsivät kehään lisää ehdokkaita ja näiden joukkoon ulkoministeri Erkki Tuomiojaa, jonka suostuminen kisaan nostaisi puheenjohtajan valintaa edeltävän keskustelun tasoa. Näin siis sangen yleisesti arveltiin.

Toiveet toteutuivat. Kansanedustaja Arja Alho ilmoitti olevansa ehdokas jo ennen Heinäluomaa, joka sai lopulta haastajakseen kovasti toivotun Erkki Tuomiojan lisäksi opetusministeri Tuula Haataisen sekä oikeusministeri Johannes Koskisen.

Viiden demariehdokkaan kiertue käynnistyi maanantaina Tampereella, kaikkiaan ehdokkaat tapaavat SDP:n kannattajia toukokuun kuluessa muutamalla paikkakunnalla. Ja kuten asiaan kuuluu, Paavo Lipposen jälkeen puolueen johtoon pyrkivien tarkoitus on keskustella SDP:n lähitulevaisuuden linjasta. Rohkeimmat demarit ovat kuuluttaneet viisikolta peräti aatetta liippaavaa mielipiteenvaihtoa.

Tampereen avaus oli kaikkea muuta kuin rohkaiseva. Sen perusteella keskustelu on kutistumassa perinteisten sosiaalidemokraattisten hokemien viljelyksi sekä ehdokkaiden puhe- ja esiintymistaidon testaamiseksi. Kuvaavaa on Tuomiojan vaatimus siitä, että SDP:n pitäisi olla rohkeasti sosiaalidemokraattinen puolue.

Mitä Tuomiojan linjaus täsmällisesti ottaen tarkoittaa? Ei yksikään SDP:n johtoon pyrkivä voi olla tästä asiasta tietenkään eri mieltä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki arvioi jokin aika sitten Uutispäivä Demarissa SDP:n nykyistä tilaa ja tulevaisuutta. Kalliomäen sanoma oli kauniista muotoilusta huolimatta selvä: puolueen on kyettävä tekemään kipeitä, vanhoja demariarvoja kouraisevia ratkaisuja suomalaisen hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

Kalliomäen ajatuksista olisi ollut evääksi puheenjohtajaehdokkaiden kiertueelle. Viisi johtavaa demaria ei kuitenkaan halua tärkeään asiaan tarttua, koska valtiovarainministeri kovistelee – vielä lempeästi – SDP:tä tekemään myös ikäviä joskin hyvinvoinnille välttämättömiä ratkaisuja. Kovat päätökset odottavat myös sosiaalidemokraatteja jo nurkan takana.

Yhteiskuntakeskeinen ajattelumalli on Suomessa tulossa tiensä päähän. Niin valtion kuin kuntienkin, ja myös sellaisten hyvinvoinnin turvaajien kuin Kelan, on keskityttävä olennaiseen: peruspalveluihin. Tämäkään ei riitä. Yksilöiden vastuuta on pakko kasvattaa.

SDP käy kamppailua muun muassa yksityistämistä vastaan. Demarileirissä on muotia syyttää sen kannattajia ainoan oikean opin levittämisestä. Sen sijaan sosiaalidemokraatit eivät huomaa, että he vastustavat palvelujen uudelleenjärjestelyjä kiihkeän oikeaoppisesti vanhaan epätoivoisesti tarrautuen.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden puheiden pinnallisuudelle on yksinkertainen selitys. Puoluekokousedustajat eivät mielellään äänestä puolueen johtoon henkilöä, jonka esityslistalla on ikäviä päätöksiä.