Uutiset

Puheenvuoro: Koronaelvytyksellä ei pidä pönkittää fossiilitaloutta – kriisi mahdollistaa talouden kestävän uudistamisen

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen olivat ennen koronakriisiä ja ovat sen jälkeen ihmiskunnan tärkeimmät haasteet. Kriisin jälkeisessä elvytyksessä pitää suunta ottaa kohti uudistuvia energiamuotoja, sanovat kirjoittajat Juhani Damski ja Mari Pantsar.
Globaalisti taloutta on päätetty tähän mennessä elvyttää noin 12 biljoonalla dollarilla. Kuva: Mostphotos
Globaalisti taloutta on päätetty tähän mennessä elvyttää noin 12 biljoonalla dollarilla. Kuva: Mostphotos

Ellei pandemiasta toipuvaa taloutta elvytetä kestävästi, vaarana on, että tekohengitämme vanhaa fossiilitaloutta ja hukkaamme mahdollisuuden uudistua. Lyhytnäköisesti suunniteltu elvytys uhkaa jättää jalkoihin välttämättömät luonto- ja ilmastotoimet.

Globaalisti taloutta on päätetty tähän mennessä elvyttää noin 12 biljoonalla dollarilla. Lukuisat eri maat ovat luvanneet tehdä elvytyksensä kestävästi, mutta toistaiseksi suuri osa maailman elvytysvaroista on kohdistunut fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Hiilineutraalius ja monimuotoisuus muistettava

EU-elvytysvarat tarjoavat tilaisuuden korjata vinoutumaa Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomen 3,2 miljardin euron saanto tulee hyödyntää täysmääräisesti. Suomi tekee oman ehdotuksensa EU:n elpymisinstrumenttiin loppuvuoden aikana.

Luonto- ja ilmastokriisin ratkaiseminen sekä talouden elpyminen eivät ole keskenään kilpailevia tavoitteita, vaan ne voidaan fiksusti yhdistää. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) asetti huhtikuussa työryhmän laatimaan ehdotuksia sekä kansallisesti että EU:n kautta rahoitettaviin kestäviin elvytystoimiin. Jäseninä oli esimerkiksi elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Työryhmä esittää joukon keinoja, miten elvytysvarat voidaan käyttää viisaasti työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen, kysynnän ja tarjonnan kasvattamisen sekä ilmasto- ja luontokriisin ratkaisemisen näkökulmasta. Mikään elvytystoimi ei saa olla ristiriidassa hallitusohjelman hiilineutraalius- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa.

Yritysten uudistuminen avainasemassa

Yhteiskunnan siirtymä kohti luonnon monimuotoisuutta varjelevaa hiilineutraalia kiertotaloutta tarkoittaa kokonaisvaltaisia murroksia energiajärjestelmässä, liikenteessä, ruokajärjestelmässä, teollisuudessa, luontopohjaisissa ratkaisuissa, yksityisessä kulutuksessa, julkisella sektorilla ja työelämässä sekä osaamisessa. Jos jollain sektorilla ei tehdä muutoksia, joudutaan muilla sektoreilla tekemään enemmän – ja jopa kalliimmalla. Siksi mikään sektori ei saisi olla vapaamatkustaja.

Julkisen rahoituksen lisäksi elvytystoimiin on mobilisoitava mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta ja investointeja. Elvytystoimien suuntaaminen kestävästi avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarjoaa arvokkaita kotimarkkinareferenssejä, jotka auttavat ja luovat uskottavuutta kansainvälisessä kilpailussa.

Tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi elvytyksessä tulee panostaa kaiken kokoisten yritysten uudistumiseen.

Juhani Damski on ympäristöministeriön kansliapäällikkö. Kuva: Jani Laukkanen
Juhani Damski on ympäristöministeriön kansliapäällikkö. Kuva: Jani Laukkanen

Toimialakohtaisissa hiilineutraaliustiekartoissa uudet ilmastoratkaisut tunnistetaan kilpailukykyä parantavana mahdollisuutena. Tämä vaatii systemaattista yhteiskunnan sähköistämistä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa ja viennin mahdollistamista.

Digitalisaation edistämisen ja ilmastotoimien välille ei saa luoda kilpailuasetelmaa. Rajapinnalla on suuri ja kestävä kasvupotentiaali. Digitalisaatiolla voidaan parantaa tuottavuutta, ja älykkäillä ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä sekä materiaalien kulutusta kaikilla sektoreilla. Niin sanotulla digivihreällä kiihdytyksellä Suomi voi moninkertaistaa myönteisen hiilikädenjälkensä.

Tilaisuutta ei ole nyt varaa hukata

Siirtyminen pois fossiilitaloudesta hiilineutraaliin kiertotalouteen muuttaa elinkeinoja pysyvästi. Nykyisiä työpaikkoja katoaa, ja moni on oikeutetusti huolissaan työstä ja toimeentulosta. Oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan laajaa vuoropuhelua yhteiskunnassa, myös alueellisesti. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus on hyödynnettävä turvaamaan eri sektoreilla ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi murroksessa.

Mari Pantsar on johtaja Sitrassa. Kuva: Miikka Pirinen
Mari Pantsar on johtaja Sitrassa. Kuva: Miikka Pirinen

Paljon esillä olleen turpeen käytön vähentämisen ohella oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta tulee suunnata esimerkiksi energiaintensiiviseen teollisuuteen sekä erityisesti työntekijöiden osaamisen kehittämiseen väistämättömässä muutoksessa. Työ pitää aloittaa ennakoiden, ennen kuin toimiala tai yritys syöksyy murrokseen.

Suomessa kestävä elvytys käynnistyi jo neljännessä lisätalousarviossa kesäkuussa, jolloin siihen ohjattiin rahoitusta 1–1,5 miljardilla eurolla. On selvää, että EU-elpymisinstrumentin hyödyntämiseksi monet esittävät omia toiveitaan, kuten demokratiaan kuuluu.

Meillä ei ole varaa hukata ainutkertaista tilaisuutta uudistaa taloutta ja parantaa työllisyyttä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävällä tavalla.

Juhani Damski on ympäristöministeriön kansliapäällikkö. Mari Pantsar on johtaja Sitrassa.

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic