Uutiset

Puheenvuoro: Talvisota on taas suomalaisten aloittama, eikä Eurooppaa jaettukaan etupiireihin Hitlerin kanssa – Putin perustaa valtansa historian vääristelyyn

Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti toissaviikon suurpuheessaan muita historian vääristelystä. Tosiasiassa neuvostoaikaisten menneisyyskäsitysten palautus on hänen oman vallassa pysymisensä ydintä. Esimerkiksi Stalinin vainoja vähätellään ja syytä sysätään muun muassa suomalaisten niskoille. Jeltsinin ajan rehellisyys on peruutettu, kirjoittaa puheenvuorossaan Jarmo Mäkelä.
Karjalan Sandarmoh on yksi monista Stalinin vainojen uhrien joukkohaudoista. Tuhansia ihmisiä teloitettiin metsässä 1937–1938. Suomalaisuhreja on muistettu tervehdyksin. Kuva: Markku Saksa
Karjalan Sandarmoh on yksi monista Stalinin vainojen uhrien joukkohaudoista. Tuhansia ihmisiä teloitettiin metsässä 1937–1938. Suomalaisuhreja on muistettu tervehdyksin. Kuva: Markku Saksa

Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi tammikuun vuosipuheessaan ensimmäiset vihjeet siitä, miten hän aikoo ratkaista niin sanotun vuoden 2024 ongelman – eli miten säilyttää vallan nykyisen virkakauden päätyttyä.

Vallan perustan varmistamiseen liittyvä menneisyyden hallinta ja historian uudelleenkirjoitus on sen sijaan ollut käynnissä jo vuosia. Sen osina ovat loistava voitto “suuressa isänmaallisessa sodassa” ja Josif Stalinin maineen kirkastaminen.

Putin syytti taas kerran historian vääristelystä kaikkia niitä, jotka rohkenevat olla toista mieltä. Se tarkoittaa myös Suomea ja suomalaisia.

Operaatio alkoi Mannerheimista

Suomi tuli Kremlin historiaprojektin piiriin viimeistään, kun Pietarissa taannoin paljastettiin marsalkka Mannerheimin muistolaatta.

Hanke sai osakseen niin ankaraa arvostelua, että paljastustilaisuudessa puhunut Sergei Ivanov menetti paikkansa presidentin hallinnon päällikkönä ja moneen kertaan tuhrittu muistolaatta siirrettiin museoon.

Samalla palattiin neuvostoajan historiantulkintaan: Mannerheim oli Hitlerin liittolainen ja Suomi natsi-Saksan tavoin syyllinen Leningradin piiritykseen ja sen asukkaiden kärsimyksiin.

Sen jälkeen alettiin kiivaasti selvittää, olivatko suomalaiset jatkosodan aikana syyllistyneet sotarikoksiin laajemminkin.

Leningradin piirityksen murtamisen 77-vuotispäivää juhlistettiin Pietarissa 3D-panoraamalla "Muisti puhuu". Presidentti Vladimir Putin vieraili näyttelyssä 18. tammikuuta 2020. Kuva: DMITRI LOVETSKY / POOL
Leningradin piirityksen murtamisen 77-vuotispäivää juhlistettiin Pietarissa 3D-panoraamalla ”Muisti puhuu”. Presidentti Vladimir Putin vieraili näyttelyssä 18. tammikuuta 2020. Kuva: DMITRI LOVETSKY / POOL

Stalinin vainot suomalaisten syyksi

Ensimmäisenä kohteena oli Karjalan tasavallan Karhumäen piiristä 1997 löytynyt salainen Sandarmohin teloituspaikka. Julkaistiin väite, jonka mukaan tuhansien Stalinin uhrien joukossa olisi myös suomalaisten teloittamia venäläisiä sotavankeja.

Kun virallinen Suomi vaikeni asiasta, sotavankisurmia tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Antti Kujala julkaisi omissa nimissään Venäjän sosiaalisessa mediassa kirjoituksen, jonka mukaan yritys vierittää osasyy Stalinin rikoksista suomalaisten harteille oli ”räikeää tosiasiain vääristelyä” ja ”epäystävällinen ele Suomea kohtaan”.

Venäjällä tämä ei tahtia hidastanut. Sandarmohin teloituspaikan löytänyt Juri Dmitrijev ja ensimmäiset kaivaukset alueella kuratoinut Sergei Koltyrin joutuivat molemmat vankilaan. Heidän mukaansa todisteita suomalaisten syyllisyydestä ei löytynyt.

Viime syksynä toimittaja Unto Hämäläinen julkaisi Helsingin Sanomissa vetoomuksen, jonka mukaan olisi korkea aika perusteellisesti selvittää Stalinin vainojen uhreiksi Neuvostoliitossa joutuneiden suomalaisten kohtaloita. Stalin kun teloitutti itään paenneita suomalaisia punaisia ehkä enemmän kuin valkoiset heidän Suomeen jääneitä aatetovereitaan – ja suomalaista alkuperää olevia kaikkiaan ehkä enemmän kuin talvisodassa kuoli.

Naapurin vastaisku käynnistyi 24. lokakuuta. Turvallisuuspalvelu FSB avasi Venäjän median käyttöön asiakirjoja, jotka todistivat suomalaisten miehittäjien jatkosodan aikana Karjalassa tekemistä hirveyksistä ja siellä toimeenpannusta etnisestä puhdistuksesta. Mikään toinen Suomeen liittyvä uutisaihe ei viime syksynä saanut Venäjän mediassa osakseen yhtä laajaa huomiota.

"Lyö fasisteja", kehottaa venäjänkielinen teksti Leningradin piirityksen muistonäyttelyssä. Vierailulla on itse presidentti Putin. Kuva: DMITRI LOVETSKY / POOL
”Lyö fasisteja”, kehottaa venäjänkielinen teksti Leningradin piirityksen muistonäyttelyssä. Vierailulla on itse presidentti Putin. Kuva: DMITRI LOVETSKY / POOL

Talvisotaa ei enää pyydetä anteeksi

Neuvostoaikana tunnustettiin, että diktatuurien välinen Molotovin ja Ribbentropin sopimus oli kyllä olemassa, mutta sen Euroopan etupiireiksi jakaneen salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolo kiistettiin jyrkästi. Olihan Stalinin Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan keskinäinen juonittelu Suomen kaltaisten naapurimaiden pään menoksi poliittisesti tabu.

Mihail Gorbatshovin valintaa seuranneella avoimuuden kaudella lisäpöytäkirja yllättäen löytyi myös Neuvostoliiton arkistoista. Sen seurauksena presidentti Boris Jeltsin pyysi Suomelta anteeksi Stalinin rikosta – talvisodan hyökkäystä Suomeen.

Talvisodan syttymisen 80. vuosipäivän lähestyessä oli siksi tarpeen julkaista myös tuosta sodasta uusi, laaja tulkinta. Se ilmestyi 29.11. venäläisen Nezavisimoje vojennoje obozrenije -lehden (suom. ”Riippumaton sotilaskatsaus”) verkkosivustolla kirjoittajana sotatieteiden tohtori, professori Anatoli Malyshev.

Hän selosti asian näin: “Vuonna 1939 Suomi ei ollut se rauhanomainen Suomi, joka se oli toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945, vaan Saksan ja Italian kaltainen fasistinen maa – SS-joukkojaan se kutsui suojeluskuntalaisiksi, mutta niiden tehtävät olivat samat kuin Saksan SS-joukoilla. Suomalaisilla oli myös oma ’führerinsä’: marsalkka Mannerheim.”

”Kun Suomi ei hyväksynyt ehdotusta Suomen rajan siirtämisestä kauemmaksi Leningradista… Neuvostojohto päätti ratkaista asian sotilaallisen voimankäytön avulla… Suomen armeijan tykistön ammuttua 26.11. Mainilan laukaukset”.

Talvisodan Suomi olikin taas aloittanut itse, eikä Molotovin ja Ribbentropin sopimusta enää mainittu lainkaan.

”Ei mitään tekemistä maailmansodan kanssa”

Myöhemmin Putin selitti, ettei vuoden 1939 sopimuksella ollut mitään tekemistä myöskään toisen maailmansodan syttymisen kanssa. Sotahan alkoi vasta, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesällä 1941.

Näin historiaa käsittelee Venäjän johtaja, jonka mielestä venäläisten pyhä velvollisuus on torjua muiden, kuten suomalaisten, yritykset kirjoittaa uudelleen historiaa.

 

Kirjoittaja on turvallisuusasioihin perehtynyt toimittaja.

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic