Uutiset

Puhelin tietää, puhelin muistaa

”Olemme New Yorkissa”, ilmoitti älypuhelin. Se ”puhui” samalla totta myös kahden lomailijan, yhden älyttömän puhelimen ja yhden kannettavan tietokoneen puolesta. Lomakohteen kaikkien muiden äimistelynaiheiden vyöryssä luurin tietäväisyys tuli ohitettua pikaisella unohduksella.

Kunnes lehdissä alettiin kirjoitella, kuinka brittiläiset turvatutkijat olivat havainneet Applen älypuhelimen iPhonen tallentavan muistiin käyttäjänsä liikkumiset. Samat tiedot kopioituvat käyttäjän tietokoneelle. Tämän jälkimmäisenkin toiminnon olimme läppärissä havainneet, mutta muutamalla oudoksuvalla kommentilla sujuvasti sivuuttaneet.

Vasta kun The Wall Street Journal vahvisti samaisten ominaisuuksien löytyvän myös Googlen Android-puhelimesta, oli pakko pysähtyä. Nostaa sekä älypuhelin että kannettava pöydälle, ottaa pari askelta etäisyyttä ja miettiä, millaiset helvetinkoneet ovatkaan salakavalasti luikerrelleet osaksi arkielämäämme.

Olo muuttui epämukavaksi. Kaikki herkässä teini-iässä george orwellinsa lukeneet reagoivat varmaan samoin.

Niin kauan kun yksilö elää kohtuullisen kiltisti lähipiirinsä ja yhteiskunnan asettamien normien mukaan, ei tunnu järin merkitykselliseltä, jos johonkin megamuistiin jää koneiden käyttäjän liikkeistä elektroninen minijälki.

Pikkuisen enemmän huolestuttaa se, että tiedot – kuulemma – avautuvat suht helposti ulkopuolisillekin. Kaikkein pelottavinta kuitenkin on, ettei meillä välttämättä ole aavistuksen häivähdystä, millaisia tietoja meistä kerätään. Tarkoitusperät lienevät lähes aina taloudelliset.

Melko outoa sekin, että henkilökohtaisesti koetusta tuli ikään kuin totta vasta, kun siitä oli lukenut mustaa valkoisella. Toimittajien ammattitauti? Ihan kaikesta ei kai käy jet lagia syyttäminen.

Tapahtui Manhattanilla muutakin laitekummaa. Matkaseurueen vähemmän älyllinen puhelin heittäytyi omistajansa tavoin täysin vapaalle eikä onnistunut löytämään verkkoa lainkaan. Menetys ei ollut suurensuuri. Jäivät kuolemattomat ”täällä on nastaa” kommentit ajatuksentyngiksi Atlantin toiselle puolelle eivätkä näin ollen näy tulevassa puhelinlaskussa.

Yhden kiusallisen kysymyksen katveessa eläminen kuitenkin herätti. Jos tilanteen luonne olisi niin vaatinut, miten olisi luonnistanut 911-puhelun soittaminen?

Älypuhelimen käyttö taas paljasti, ettei moderniksi ja aina hereillä olevaksi mielletty kaupunki pystynyt aina tarjoamaan langatonta verkkoa. Kun paikallinen asteli kadulla puhelimineen edes ja takaisin, se ei välttämättä heijastellut elämän hetkisyyttä tai narkomaanin vierotusoireita, vaan verkon läsnäoloa tai -olemattomuutta.

Tiistaina uutisoitiin, että Suomen mobiiliala aikoo lähteä valloittamaan uusilla sisällöillä maailmaa New Yorkin kautta, koska sinne on keskittynyt ”kaikki”.

Kehityksen täytyy tietenkin harppoa eteenpäin, mutta olisipa mukavaa, jos mobiililaitteiden loppukäyttäjä voisi luottaa – vieraissa ja kotona – teknologian perusinfran edes jonkinasteiseen toimivuuteen.