Uutiset

Puhemies haluaa karsia nettikielenkäytön eduskunnasta

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) on huolissaan ”keskustelupalstakielen” tunkeutumisesta yhä yleisemmin poliitikkojen retoriikkaan.

– Lähtökohta on, että eduskunnassa keskustelu on asioihin liittyvää, eikä mitään Esson baari -keskustelua. Netissä on rajuja puheenvuoroja, ja jossain määrin tämä nettikieli uhkaa siirtyä politiikan yleiseksi kieleksi. Tehtäväni on osaltaan taistella sitä vastaan, Heinäluoma sanoo.

Uusilla on opettelemista

Syksyllä eduskunnassa jouduttiin antamaan ohjeistus eduskuntatyöskentelyssä hyväksytystä kielenkäytöstä.

Salikeskustelussa oli ylimääräistä jännitettä, tarpeetonta henkilöön menevää vastakkainasettelua ja nimittelyä.

– Tähän on kaksi selittävää tekijää: kansa nosti eduskuntavaaleissa poikkeuksellisen paljon uusia henkilöitä edustajiksi. Toinen syy on kiistatta netti. Suuri osa nettikeskustelusta ei ole soveliasta, siellä on paljon ylilyöntejä ja loukkaavaa tekstiä, jota esimerkiksi lehdet eivät painaisi yleisönosastokirjoituksiin.

Vaikka kansanedustaja James Hirvisaaren (ps.) määräaikainen eduskuntaryhmästä erottaminen avustajansa hihamerkki-blogikirjoituksen vuoksi on tuore tapaus, on kielenkäyttö varsinaisessa eduskuntatyöskentelyssä siistiytynyt talven mittaan.

– Skandaaleja ei ole noussut itse eduskuntatyöstä, vaan sen ulkopuolelta. Uudet henkilöt hakevat vielä sitä, mitä kansanedustajalta vaadittu arvovalta tai hänen avustamisensa tarkoittaa. Puhemiehenä roolini on valvoa eduskuntatyötä, ei olla päivystävä poliisimestari vapaa-ajalla. Se tehtävä kuuluu edustajan omalle ryhmälle.

Ailahtelu ei auta

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kirjoitti Radio Suomen kolumnissaan (17.4.), miten puoluejohtajista on 2000-luvulla tullut kulutustavaraa, joka hylätään vaikeuksien ilmaantuessa.

Puolueen puheenjohtajan tehtävästä SDP:n vaalitappion jälkeen vuonna 2007 eronnut Heinäluoma uskoo poliittisen ilmapiirin muuttuneen pysyvästi liikkuvien ja epävarmojen äänestäjien määrän lisääntyessä.

– Meillä on pitkäaikaisia kansanedustajia, mutta kansalaiset suhtautuvat varsinkin poliittisiin johtajiin kuin kulutustuotteisiin. Puolueväki on tullut sitä kärsimättömämmäksi, mitä enemmän kansalaisten shoppailu puolueiden välillä lisääntyy. Tulostavoitteet tehtävissä ovat kovat, eikä mielialojen liikehdintää tahdota kestää.

Viimeisimpänä puoluejohdosta ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä puheenjohtaja Mari Kiviniemi (kesk.) ja puoluesihteeri Mikael Jungner (sd.). Heinäluoma pitää vallitsevaa trendiä lyhytnäköisenä.

– Omasta kokemuksesta sanoisin, että kukaan ei ole heti valmis puheenjohtaja tai puoluesihteeri. Normaaliolosuhteissa ihmisille olisi syytä antaa aikaa kaksi tai kolmekin kautta, jotta ehtisi toteuttaa edes joitain niistä ajatuksista, joita henkilöllä ja hänen kannattajillaan on ollut. (HäSa)