Uutiset

Puhuva poliitikko on vaarallinen otus

Ei
hullumpi avaus! Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri panee poliitikot vastaamaan mielenterveyden ongelmista.

– Jatkuva uutisointi euroalueen ja maailmantalouden luhistumisesta ja keskustelun keskittyminen välineisiin päämäärien sijaan horjuttaa kansalaisten mielenterveyttä, arvioi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.

– Masentuneelle on tyypillistä motivaation ja tulevaisuudenuskon puuttuminen. Jos poliitikot eivät tiedä mihin maailma on menossa, yksittäisen ihmisen voi olla vaikea hahmottaa omaa tulevaisuuttaan.

Sauri arvostelee myös poliitikkoja kielestä, jota suomalaiset eivät ymmärrä.

Eurooppaa hallitsee maiden, poliitikkojen, puolueiden ja niiden sisäisten ryhmittymien erimielisyys ja tästä seuraava epätietoisuus.

Miten kukaan poliitikko voisi kertoa kansalle, mihin Eurooppa on menossa? Sauri vaatii mahdottomia.

Pimeä tulevaisuus sekoittaa mieltä, mutta tästä ei voi syyttää poliitikkoja. Epätietoisuuskin voi olla todellisuutta, jossa on pakko elää.

Kiintoisin on Saurin politiikan kieltä koskeva kepitys. Hänestä käsittämättömiä puhuva poliitikko on mielenterveyden uhka.

Kuka jaksaa kuunnella puhetta, jota ei ymmärrä? Tajuton munkkilatina voi hetken hämmentää, sitten sen kyllä ymmärtää pelkäksi sanojen jonoksi.

Sauri ohittaa puolueiden ja poliitikkojen kansalle syöttämät uhkakuvat, vaikka niissä on hänen kaipaamansa suunta maailmalle. Tie vaan tahtoo viedä helvettiin.

Kuinka monia aivoja on vahingoittanut Saurin edustamien vihreiden ilmastovouhotus, jonka päässä liekehtii maailmanloppu? Pitääkö tuhon edessä yrittää hymyillä?

Osaavat muutkin puolueet. Kokoomuksen uhka on talouden puolella, demareiden mielestä köyhiltä viedään loputkin, keskustan peikko on autio maaseutu…

Perussuomalaiset elää uhista ja niiden tilalle puolue tarjoaa paluuta menneeseen, todellisuuteen, jota ei ole.

Uhka on politiikan peliväline. Erityisessä vaarassa ovat vakavaa poliitikkoriippuvuutta potevat tautiset, joille politiikka on ratkaisu elämisen ongelmiin kotona, koulussa, kaupassa, kaikkialla.

Lääkäri haluaa parantaa potilaansa ja päästä hänestä eroon. Poliitikko toimii päinvastoin: hän tekee itsestään äänestäjille korvaamattoman.

Jos et äänestä minua ja puoluettani, sinun käy huonosti!

Yksilön vastuuta omasta ja läheistensä elämästä ei saa korostaa. Tähän sortuva on vähintään puolihullu kirottu uusliberalisti.

Poliitikkojen harmiksi äänestäjistä on tullut tosin sekakäyttäjiä: puoluetta ja ehdokasta vaihdetaan toiseen tahtiin kuin ennen.

Vaarattomin on työhönsä keskittyvä hiljainen poliitikko.

Kun tarkasti katsoo, hänen otsassaan lukee ”entinen poliitikko”.