Uutiset

Puiden siimeksestä paljastui graniittilinna

Aulangon graniittilinnalla sahattiin ja pätkittiin tällä viikolla puuta. Muutaman hengen työmiesryhmä urakoi rauniolinnakkeen läheisyydestä kymmenen 30 metriä korkeaa puuta. Pienempiä raivattiin muutama enemmän.

– Olemme pitkään kaavailleet, että saisimme – minun mielestäni ihan nätin – rakennelman puiden peitosta esille, sanoo puistomestari Antti Jaurto Metsähallituksesta.

Kaadetut puut olivat enimmäkseen koivuja, vaahteroita ja lehtikuusia. Harvinaisiin lajeihin ei onneksi tarvinnut kajota.

– Puut olivat keskimääräistä isompia, mutta ei tämä työmaa muuten aiheuttanut ylimääräistä päänvaivaa, sanoo arboristi Antti Virkki.

Linnake näkyy nyt paremmin sekä Aulangontien puolelta että ylempää rinteestä. Tätä puusouvia kevensi huomattavasti viitisentoista vuotta sitten tehty pieni Aulangontien oikaisu, jonka yhteydessä kaadettiin suuria kuusia.

Yleensä metsää kaadetaan talvella maaston suojelemiseksi, mutta graniittilinnan ympäristön metsänhoito on jo lähtökohdaltaan niin poikkeuksellista, ettei pakkasia tarvinnut odottaa.

– Arboristi pätki puut ahtaissa paikoissa pystyyn, jotta vahingoilta linnakkeen ympärillä säästyttäisiin, sanoo Jaurto.

Sekä metsän- että maisemanhoitoa
Puuston harvennuksella kaunistettiin maisemaa, mutta suojeltiin myös kivirakennelmia. Puiden kasvaessa niiden juuret olivat hakeutuneet rakennelman onkaloihin. Linnan vakautta ne eivät kuitenkaan vielä uhanneet.

– Prosessi on hidas, mutta pitkällä aikavälillä vaaraa on hyvä ehkäistä, sanoo Jaurto.

Juurien leviämisen lisäksi puut aiheuttavat kivien sammaloitumista. Tämä oli ongelmana varsinkin graniittilinnan Aulangontien puoleisilla seinämillä.

– Puut pitävät mikroilmaston kosteana ja kosteus siirtyy myös rakenteisiin, sanoo Museoviraston arkkitehti Anu Laurila.

Graniittilinnan ympäristön perkaus kuuluu sekä Metsähallituksen Aulangon hoitosuunnitelmaan että arkkitehti Emilia Saatsin Aulangon maisemanhoitosuunnitelmaan. Molemmat julkaistiin vuonna 2009.

Ennen raivauksen alkua Metsähallitus ja Museovirasto tekivät graniittilinnalla katselmuksen, jossa päätettiin kaadettavista puista. Linnakkeen rakenteet eivät olleet tämän katselmuksen asialistalla.

– Graniittilinnasta tehtiin korjaussuunnitelma 1990-luvulla, mutta silloin se ei syystä tai toisesta toteutunut, muistelee Laurila. (HäSa)