Uutiset

Pullan kanssa ei pidä kiirehtiä

– Pulla on kuin naisten hamemuoti. Yksityiskohdat vaihtelevat sesonkien mukaan, mutta perusmalli pysyy samana, toteaa leipuri Ossi Tamminen.
Hämeenlinnalaisen Ossin Pullan omistaja tietää mistä puhuu. Hän on paistanut vehnäsiä työkseen 22 vuotta.

– Isoissa firmoissa on ihmisiä, jotka kehittelevät uusia pullamalleja samalla tavalla kuin suunnitellaan tulevien sesonkien muotivaatteita. Loppujen lopuksi kokonaan uusia innovaatioita tulee aika vähän. Enimmäkseen kierrätetään ja sovelletaan vanhaa, Tamminen kertoo.

Viimeisin Tammisen leipomon uutuus on viime kesänä tuotantoon tullut mustaherukkapulla. Syyssesongin suosikki puolestaan on laakea pulla, jonka keskellä on omenalohkoja.

Suurin osa erikoisuuksista syntyy samasta lähtökohdasta: perinteisestä pullataikinasta ja pyöreästä voisilmäpullan mallista.

Entistä terveellisempää

Pulla on suomalainen ilmiö. Toki vehnäsiä syödään muuallakin – ainakin Ruotsissa ja Venäjällä – mutta vehnäjauhotaikinasta pyöritellyillä palleroilla on Tammisen mukaan menekkiä vain Suomessa.

– Muualla maailmassa herkutellaan kahvin kanssa viinereillä, leivoksilla ja donitseilla. Esimerkiksi englannissa ei ole edes sanaa pullalle.

Ruotsalaisillekin pulla merkitsee ehkä enemmän korvapuusteja.
Sokeria ja rasvaa sisältävä pulla ei ole varsinaista terveysruokaa, mutta leivonnaisista se on keveintä kastia. Yhdessä normaalikokoisessa, 60 gramman painoisessa pullassa on energiaa reilut 200 kilokaloria ja rasvaa 6,2 grammaa.

Leipomot käyttävät nykyään harvoin kermaa ja voita pullan valmistamisessa. Voi on korvattu terveellisemmällä margariinilla ja kerman asemesta täytemunkin sisään pannaan usein hylakermaa tai kasvisrasvasekoitetta.

Lähes kaikissa leipomoissa pullat tehdään nykyään automaattisesti laktoosittomiksi.

– Pullaa ei voi kuitenkaan mainostaa ja kaupata ihmisille laktoosittomana. Silloin ihmiset ajattelevat, että tuote maistuu huonommalta ja se jätetään ostamatta, Tamminen kertoo.

Menestystarina

Leipurin mielestä paras pulla syntyy kiireettä. Hyvä pulla on ehdottomasti käsityötä eikä koneella tehty. Siihen on käytetty laadukkaita raaka-aineita ja siinä on reilusti sokeria.

– Pullan kanssa ei saa kiirehtiä. Taikinan on annettava nousta rauhassa, sillä kun hiiva saa syödä sokeria rauhassa, syntyvät makuaineet.

Tammisen mukaan pulla on ollut vahvassa nousukiidossa pari vuotta.

– Kaksi vuotta sitten keväällä ihmiset rupesivat ostamaan yhtäkkiä hirveästi pullaa. Viinerien myynti laski samaan tahtiin. Se oli kummallista, sillä pullasta ei pidetty silloin mitään erityistä meteliä. Sama tahti on jatkunut tähän asti, hämmästelee leipuri.